Digitaalisten välineiden käyttö formatiivisessa arvioinnissa

Auta oppilaita oppimaan paremmin

Miksi formatiivinen arviointi?

Oppimisen arviointi saattaa vaikuttaa ylimääräiseltä tehtävältä, joka tapahtuu erillään itse oppimisesta. Oppimisen aikana suoritettava arviointi voi kuitenkin auttaa kehittämään opetusta ja ohjaamaan oppilaiden oppimista. Lue lisää napsauttamalla alla olevia otsikoita.

Dylan Wiliamille (englanniksi) arviointi on keskeinen osa tehokasta opetusta. Vain arvioinnin avulla on mahdollista selvittää, ovatko oppilaat oikeasti oppineet sen, mitä heidän halutaan oppivan. Jos oppilaat arvioidaan vain opetusjakson lopussa, opettajat menettävät tilaisuuden mukauttaa opetustaan oppimistulosten parantamiseksi. Formatiivisessa arvioinnissa (FA) kerätään tietoa oppilaiden edistymisestä esittämällä heille oikeita kysymyksiä. FA:n avulla voi saada oppilailta olennaista tietoa, joka auttaa päättämään opetuksen jatkosta. Tämä artikkeli käsittelee tarkemmin oikeiden kysymysten esittämistä.

Formatiivisessa arvioinnissa on kyse siitä, että edistetään oppilaiden oppimista mukauttamalla opetusta. Se voi myös auttaa kehittämään opettajan omaa opetusta.

Formatiivisen arvioinnin etuna on mahdollisuus kerätä tietoa oppimisesta kaikilta, ei vain rohkeilta tai sanavalmiilta oppilailta. On mahdollista kuulla kaikkia oppilaita ilman, että heidän  tarvitsee jännittää tekevänsä virheitä luokkakavereiden edessä. Se voi tehdä opetuksesta osallistavampaa.

Palaute, joka vastaa kysymyksiin ”Minne ja miten olen menossa? Mihin seuraavaksi?”, on yksi oppimiseen eniten vaikuttavista tekijöistä John Hattien analyysin (englanniksi) mukaan. Hän on analysoinut opetusta ja oppimista koskevia tutkimustuloksia usean vuoden ajalta. Formatiivinen arviointi auttaa paremmin tunnistamaan kunkin oppilaan oppimistarpeet, joten opettajat pystyvät antamaan henkilökohtaista palautetta.

Formatiivisessa arvioinnissa opettaja esittää kysymyksiä ymmärtääkseen, mitä oppilaat ajattelevat, ei niinkään saadakseen heiltä oikean vastauksen. Näin oppilaista tuntuu, että opettaja ottaa huomioon heidän ajatuksiaan. Näin formatiivinen arviointi antaa opettajalle mahdollisuuden parantaa suhdettaan oppilaisiin.

Arviointitoiminnot voi suunnitella sellaisiksi, että ne edistävät oppilaiden autonomiaa. Se ei tapahdu automaattisesti formatiivisen arvioinnin käyttöönoton myötä.  Ajan myötä oppilaat tulevat itsenäisemmiksi, sillä he tottuvat asettamaan omat oppimistavoitteensa ja arvioimaan omaa ja vertaistensa oppimista. Autonomia on tehokkainta luokkahuonekulttuurissa, jossa oppilaat voivat tehdä virheitä turvallisesti ja antaa rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajalleen. 

Formatiivisen arvioinnin avulla voi laatia, oppimaan oppimista, yhteistyötaitoja, kriittistä ajattelua ja luovuutta kehittäviä tehtäviä. Voi esimerkiksi suunnitella projektipohjaisia tehtäviä, joissa oppilaat työskentelevät aktiivisesti ryhmissä tai itsenäisesti. Näin oppilaat voivat reflektoida omaa osaamistaan ja kykyään soveltaa sitä tietyssä yhteydessä.

Formatiivisen arvioinnin käytännöt voivat parantaa oppimistuloksia. Kun oppilaat saavat palautetta tai heitä pyydetään tarkistamaan ymmärryksensä (esim. tietovisoilla tai projekteilla), se auttaa heitä reflektoimaan omaa oppimistaan kuten sitä, mitä he jo tietävät tai miten he oppivat parhaiten. Ottamalla vastuuta omasta oppimisestaan oppilaat voivat olla paremmin valmistautuneita (summatiivisiin) kokeisiin ja tehtäviin, joista annetaan arvosana. Se on myös hyödyllinen taito elämää varten.

Mitä digitaalinen formatiivinen arviointi on?

Formatiivisessa arvioinnissa oppilaiden ymmärryksestä ja edistymisestä saatua tietoa käytetään päätöksenteossa: opettajat opetusta ja oppilaat oppimista koskevissa päätöksissä. Sinun tavoitteenasi on kerätä tietoa, jonka avulla voit päättää opetuksen mukauttamisesta oppimistarpeiden perusteella. Tarkoitus ei ole pelkästään seurata edistymistä tai tarkistaa, ovatko oppilaat oppineet asian. Arviointi on formatiivista vain, jos sinä tai oppilaasi toimivat arvioinnista saatujen tietojen pohjalta esimerkiksi mukauttamalla seuraavan oppitunnin suunnitelmaa. Digitaalinen formatiivinen arviointi (DFA) on formatiivista arviointia, jota laajennetaan ja helpotetaan digitaalisilla välineillä. 

 

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista

Opettajat tekevät formatiivista arviointia rutiininomaisesti, jopa tiedostamattaan silloin, kun he panevat merkille oppimisesta (tai oppimattomuudesta) kertovia asioita ja sen perusteella suunnittelevat tai muuttavat seuraavaa oppituntia. Mikä seuraavista ei ole esimerkki formatiivisesta arvioinnista?

Luonnontieteiden opettaja käynnistää luokassa keskustelun uusiutuvista ja uusiutumattomista energialähteistä. Hän pyytää oppilaita julkaisemaan esimerkkejä ja argumentteja verkkokyselytyökalussa, jonka jälkeen hän tarkistaa julkaisut. Hän huomaa, että jotkut oppilaat sekoittavat uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet keskenään, ja päättää laittaa oppilaat työskentelemään ryhmissä. Hän kokoaa samaan ryhmään lisäselvityksiä tarvitsevat oppilaat ja pyytää heitä lukemaan edellisten keskustelujen palautteen ja seuraavan tehtävän ohjeet oppimisen hallintajärjestelmän alustalla: sen jälkeen oppilaat etsivät energiaa koskevia resursseja ja keräävät niitä yhteistyössä verkkoasiakirjaan. Ryhmät, joissa oppilaat ovat ymmärtäneet käsitteet hyvin, laativat esitelmän ja julisteen energialähteistä. Opettaja siirtyy ryhmästä toiseen, seuraa ryhmien keskusteluja ja auttaa tarvittaessa. 

Historian opettajan seuraava oppitunti koskee teollista vallankumousta. Hän päättää kokeilla aktiivista oppimismenetelmää ja osallistaa oppilaita tiimityöllä. Jokaista ryhmää pyydetään tutkimaan opettajan jakamia resursseja ja laatimaan yhteenveto jostakin teollisen vallankumouksen näkökohdasta. Sen jälkeen ryhmät vaihtavat muistiinpanoja ja arvioivat toistensa työtä. Opettaja käynnistää verkkovisan, jotta oppilaat voivat arvioida tietonsa ja ymmärryksensä. Tämän jälkeen opettaja siirtyy seuraavaan tehtävään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Tietotekniikan opettaja ja yhteiskuntatieteiden opettaja haluavat suunnitella yhdessä digitaalisen median lukutaitoa käsittelevän oppitunnin. Saadakseen paremman käsityksen oppilaiden taidoista he antavat kotitehtäväksi lukea kolme uutisartikkelia sekä pohtia, että , perustuvatko ne faktoihin ja miten päädytään  tiettyyn johtopäätökseen. Monet oppilaista tunnistavat oikein sen, että artikkeleista kaksi eivät perustu faktoihin, mutta lähes kukaan ei osaa selittää miksi. Siksi opettajat suunnittelevat oppitunnin, jolla käsitellään tietolähteen todentamista ja verkkosivustojen faktantarkistusta.

Esimerkeissä 1 ja 3 opettajat suunnittelivat oppitunnit oppilailta keräämiensä tietojen pohjalta. He suorittivat formatiivista arviointia oppilaiden vastausten perusteella. Esimerkissä 1 opettaja tunnisti aiheet, jotka olivat oppilaille vaikeimpia, ja pystyi siten tekemään nopean päätöksen. Esimerkissä 3 opettajat keräsivät tehtävällä tietoa oppilaiden tiedon tasosta ja käyttivät sitä seuraavan oppitunnin suunnitteluun. 

Esimerkissä 2 opettaja ei käyttänyt verkkovisasta saatua tietoa opetuksensa mukauttamiseen. Vaikka verkkovisa auttoi oppilaita reflektoimaan, mitä he olivat oppineet sekä korjaaman virheensä, opettaja jatkoi toimintoja alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Uusi suhtautuminen oppilaisiin 

Digitaalisen formatiivisen arvioinnin tehokas toteuttaminen voi hyvinkin muuttaa opetustasi ja suhdetta oppilaisiin. Suostutko kuuntelemaan oppilaiden palautetta siitä, miten he haluavat oppia tai miten he haluaisivat sinun opettavan? Saamansa palautteen avulla oppilaat voivat pohtia, miten he oppivat parhaiten: yksin ja/tai ryhmässä, käyttämällä digitaalisia välineitä tai jollain muulla tavalla. Opetuksen mukauttaminen erilaisten oppilaiden tarpeisiin ja mielenkiinnon kohteisiin voi merkitä esimerkiksi enemmän ryhmätöitä tai tehtäviä, jotka oppilaat tekevät itsekseen – ja vähemmän aikaa luokan edessä puhumiseen. Mitä mieltä olet tästä ajatuksesta? Miten haluaisit muuttaa omaa rooliasi? 

©stockbusters - stock.adobe.com

Summatiivinen ja formatiivinen arviointi – vertailu

Vaikka tekisit formatiivisesta arvioinnista tärkeämmän osan opetustasi, summatiivinen arviointi on edelleen tärkeää. Tässä videossa opettajat ja asiantuntijat pitävät niitä toisiaan täydentävinä.

Summatiivisen arvioinnin tarkoituksena on tarkistaa, ovatko oppilaat saavuttaneet oppimistavoitteet. Formatiivinen arviointi on keino tunnistaa, missä oppilailla on vaikeuksia, ja päättää, miten heitä voi auttaa jatkossa edistymään oppimisessa ja saavuttamaan tavoitteet. 

Summatiivinen arviointi antaa oppilaalle tyypillisesti käsityksen siitä, miten hyvin hän on suoriutunut suhteessa oppimistavoitteeseen ja/tai luokkakavereihin. Formatiivisen arvioinnin tarkoitus on tunnistaa kuilu nykyisen suorituksen ja oppimistavoitteen välillä ja auttaa oppilasta päättämään, miten hän voi kuroa kuilun umpeen. 

Formatiivisen arvioinnin tavoitteena ei yleensä ole antaa arvosanaa, vaikka kokeita, joista annetaan arvosana, voi silti joskus käyttää formatiivisiin tarkoituksiin. Arviointi on formatiivista, kun opettaja tekee tietoisesti päätöksiä mukauttaakseen opetustaan ja antaakseen oppilaita auttavaa palautetta. On yleinen väärinkäsitys, että formatiivinen arviointi merkitsee vääjäämättä useammin pidettäviä testejä tai kokeita, joista ei anneta arvosanaa. Summatiivinen ja formatiivinen arviointi ovat enemminkin kaksi eri tapaa hyödyntää oppimisesta saatua tietoa.

Opiskelijoiden osaamistietoja voi käyttää joko summatiiviseen tai formatiiviseen arviointiin, mutta tietyntyyppiset tiedot sopivat paremmin formatiiviseen arviointiin. Niitä ovat esimerkiksi kuvaavat tai narratiiviset osaamistiedot, sähköiset portfoliot ja käsite- ja miellekartat, haastattelut ja dialogit sekä kyselyyn perustuvat tehtävät.

Formatiivisen arvioinnin perimmäisenä tavoitteena on saada oppilaat osallistumaan aktiivisemmin oman oppimisen kehittämiseen. Jotta se onnistuu, opettajan ja oppilaiden täytyy tehdä enemmän yhteistyötä oppimis- ja arviointitoimintojen määrittämisessä.

Kun integroit formatiivisen arvioinnin opetukseen, mukautat opetusta ja oppimista oppilaiden tarpeisiin. Voit myös kysyä oppilailta, miten he haluaisivat oppia, ja käyttää tätä tietoa lähestymistapasi mukauttamiseen. Näin otat itsellesi myös oppijan roolin.

Digitaalinen formatiivinen arviointi edut

Digitaaliset välineet voivat tehostaa formatiivista arviointia. Niitä voi käyttää autonomisen oppimisen tukena ja oppilaiden väliseen yhteistyöhön luokassa ja sen ulkopuolella (esim. mobiili- tai etäoppimisessa). Oppilaat voivat tehdä itse- tai vertaisarviointia eri alustoilla.  Luokkahuonetutkimukset (esim. englanniksi: Bhagat & Spector, 2017; Faber, Luyten & Visscher, 2017; Wall et al. 2006) esittävät, että digitaalisella formatiivisella arvioinnilla saattaa olla positiivinen vaikutus koulumenestykseen, kun se suunnitellaan ja sitä käytetään tehokkaasti.

Digitaaliset välineet voivat helpottaa palautteen antamista monin tavoin. Oppilaat saattavat esimerkiksi hyötyä nopeasta, automatisoidusta palautteesta verkkovisaa tehdessään.  Oppilaita voi vaihtoehtoisesti pyytää tekemään verkkovisan ennen tuntia ja arvioida, miten hyvin oppilaat ymmärtävät aiheen. Lisäksi voi etukäteen valmistella tulevat tehtävät ja palautteet alueista, jotka saattavat vaativat oppilailta enemmän työtä. Yksi vaihtoehto on antaa palautetta, kun ei ole oppilaiden kanssa kasvokkain, esimerkiksi jättämällä kommentteja yhteisölliseen verkkoasiakirjaan tai sähköiseen portfolioon, julkaisemalla viestin tiimin sivulla oppimisen hallintajärjestelmän verkkoalustalla tai lähettämällä videon/ääniviestin yksittäiselle oppilaalle. Oppilaat löytävät aikaisemmin saamansa palautteet verkkoalustalta. Näin palaute ei häviä eikä opittu asia unohdu. 

Digitaaliset koontinäytöt visualisoivat tiedot käyttäjäystävällisessä muodossa, minkä ansiosta voi tunnistaa toistuvat virheet ja nähdä nopeasti, missä oppilailla on vaikeuksia. Englannin opettaja voi esimerkiksi huomata, että yksi oppilaista teki virheitä partikkeliverbeissä, mutta onnistuu paremmin sanastotehtävissä. Vertaillessaan luokan keskiarvoja opettaja voi huomata, että oppilailla on eniten vaikeuksia sanontojen kanssa. Tällaiset tiedot voivat auttaa päättämään nopeasti, mihin asioihin tunnilla on syytä keskittyä. 

Digitaaliset välineet voivat tehostaa oppimistietojen keräämistä. Kun oppilaat esimerkiksi tekevät tehtäviä oppimisen hallintajärjestelmässä, heidän työnsä tallennetaan ja säilytetään yhdessä paikassa, joten voit seurata heidän edistymistään pidemmällä aikavälillä. Lisäksi sähköiset portfoliot voivat antaa sinulle – ja vanhemmille – tarkemman käsityksen oppilaiden saavutuksista ja ajatuksista lukuvuoden aikana. Voit verrata luokkasi tietoja kollegoiden tietoihin ja vaihtaa ajatuksia siitä, miten ongelma-alueita voisi käsitellä.

DFA voi edistää autonomista oppimista, koska se mahdollistaa asynkronisen työskentelyn sekä etä- tai monimuoto-oppimisen. Oppilaat voivat jatkaa yhteistyötä ryhmätehtävissä viestintäpalvelussa kouluajan ulkopuolella. He voivat asettaa oppimistavoitteita ja tehdä tehtäviä omaan tahtiin.  Tämä tarjoaa mahdollisuuksia ja aikaa yksilöllisen tuen antamiseen ja tulevien aktiviteettien mukauttamiseen.

 

Kuvat voivat tukea uusien käsitteiden oppimista eri aineissa, matematiikasta lukemisen ymmärtämiseen. Vaikka abstraktien käsitteiden esittämiseen voi käyttää kynää, paperia ja saksia, myös digitaaliset välineet voivat helpottaa visualisointia. Oppilaat voivat oppia paremmin esimerkiksi visualisoimalla ideoita käsitekarttatyökaluja käyttämällä. Oppilaat voivat myös koota luomiaan resursseja ja mediaa sähköiseen portfolioon. Digitaaliset välineet tarjoavat sinulle ja oppilaillesi useampia tapoja luoda sisältöä ja käyttää erilaisia medioita oppimisen tehostamiseen. 

 

”Elämme digitaalisessa yhteiskunnassa ja kaikilla täytyy olla digitaalista osaamista, jotta uusia mahdollisuuksia voi hyödyntää oppimiseen, työhön, luomiseen ja osallistumiseen yhteiskunnassa, jota digitaalinen teknologia muovaa” (European Digital Competence Framework). DFA luo mahdollisuuksia digitaalisessa maailmassa navigoimiseen. Oppilaat tulevat tutuksi projektinhallintatyökalujen kanssa, kun he käyttävät viestintäohjelmia ja koontinäyttöjä. He oppivat etsimään tehokkaasti tietoa sosiaalisessa mediassa ja internetissä sekä oppimaan autonomisesti. He voivat lisäksi luoda digitaalista sisältöä wikien ja muiden avoimen lähdekoodityökalujen avulla ja kehittää esiintymistaitojaan käsite-/miellekartoitukseen sekä esittämiseen tarkoitettujen sovellusten ansiosta. Tämän prosessin myötä heistä voi tulla kriittisempiä digitaalisen median käyttäjiä.

 

DFA:n välineet ja käytännöt

DFA käsittää monenlaisia käytäntöjä ja välineitä, joista on annettu esimerkkejä alla. Tässä haastattelussa opettajat kuvailevat käyttämiään välineitä ja kertovat, miten ja missä he käyttävät niitä kerätäkseen tietoa oppimisesta tulevaa opetusta varten.

Digitaalisia välineitä formatiiviseen arviointiin

Tässä esitellään joitakin digitaalisia välineitä. Ne on ryhmitelty sen mukaan, mitä käytäntöjä ne mahdollistavat. A@L-hankkeessa kerättiin näistä käytännöistä inspiroivia esimerkkejä eli opetusskenaarioita.

Verkkovisat ja kyselytyökalut

Kerää yksinkertaisella verkkovisalla tietoa oppilaiden oppimisesta tai selvitä oppilaiden ajatuksia ja mielipiteitä kyselytutkimuksella (esim. Mentimeter) ja käytä saatua tietoa tuntien suunnitteluun. Tutustu esimerkkiskenaarioon tässä.

Koontinäytöt, seurantatyökalut ja mobiilioppiminen

Oppilaat opiskelevat uutta asiaa tai työskentelevät aktiivisesti oppimisjärjestelmässä olevien tehtävien parissa. He voivat työskennellä itsekseen tai yhteistyössä (esim. Khan Academy, Milage Learn+, LAMS, ClassDojo). Tutustu esimerkkiskenaarioon tässä.

Sähköiset portfoliot / elektroniset päiväkirjat

Sähköiset portfoliot ja elektroniset päiväkirjat voivat antaa monipuolisen kuvan oppilaan oppimis- ja työskentelytavoista.  Ne ovat hyödyllisiä opettajille oppimisen parempaa ymmärtämistä ja oppilaille oman oppimisen jatkuvaa reflektointia varten (esim. KidBlog, OneNote, Mahara). Tutustu esimerkkiskenaarioon tässä.

Mobiilioppiminen

Mobiilioppimisen ansiosta oppilaat voivat oppia milloin ja missä tahansa. Oppilaat pääsevät helposti antamiisi resursseihin, he voivat tehdä yhteistyötä vertaistensa kanssa sekä voivat tehdä tietovisoja, jotka antavat automatisoitua palautetta. Mobiilioppimisen sovellukset ovat usein tarkoitettu matematiikan opiskeluun, jossa omaan tahtiin tapahtuva oppiminen voi olla erittäin hyödyllistä (esim. Math4Mobile, Milage+). Tutustu esimerkkiskenaarioon tässä.

Viestintäpalvelut 

Viestintäohjelmat helpottavat ryhmätyötä ja luokkakeskusteluja. Opettajat voivat seurata oppilaiden toimia ja antaa tukea ja palautetta (esim. MS Teams). Tutustu esimerkkiskenaarioon tässä.

Digitaaliset pelit 

Oppilaat voivat tehdä videopeleihin upotettuja tehtäviä, jolloin pelit antavat korjaavaa palautetta ja mukautuvat heidän osaamistasoonsa. Oppilaat voivat harjoitella itsekseen, ja sinä näet, missä oppilailla on vaikeuksia. Lisäksi oppilaiden kiinnostus säilyy (esim. Argubot, ViLLE). Tutustu esimerkkiskenaarioon tässä.

Käsitekartat

Käsitekartta on käsitteiden ja niiden välisten suhteiden visuaalinen esitys. Ne auttavat oppilaita pohtimaan abstrakteja ideoita ja muistamaan ne paremmin. Ne antavat myös yksinkertaisen mutta kattavan käsityksen siitä, mitä oppilaat ymmärtävät (esim. MindMeister, Lucidchart). Tutustu esimerkkiskenaarioon tässä.

Yhteistyötyökalu

Yhteistyötyökalun avulla sinä ja oppilaasi voitte tallentaa asiakirjoja verkkoon sekä ideoida ja työskennellä saman sisällön parissa samanaikaisesti ja yhteisöllisesti. Kun työskentelet oppilaiden sekä muiden aineiden opettajien kanssa, rakennatte yhdessä verkkoon arviointimatriisin, jolla voi seurata, miten hyvin oppilaat saavuttavat laadullisten oppimistulosten kriteerit (esim. Google Docs, Padlet). Tutustu esimerkkiskenaarioon tässä.

Palautteen antaminen

Palaute on keskeinen osa formatiivista arviointia. Kun oppilaat saavat palautetta oppimisestaan sekä ohjausta seuraaviin vaiheisiin, he tietävät, mitä heidän on tehtävä seuraavaksi edistyäkseen oppimisessa. Millaista hyvä palaute on? Miten palautetta annetaan ja vastaanotetaan parhaiten? 
Ihannetapauksessa palaute antaa ohjausta, jonka perusteella oppilas voi toimia. Palaute on enemmän kuin vain ”sinun on parannettava X:ää”; sen pitäisi antaa oppilaalle selkeä käsitys siitä, miten hän voi parantaa oppimistaan ja mitä hänen pitäisi tehdä. 

Palautteen vastaanottaminen – oppilaiden kommentit

Sääntöjen asettaminen on tärkeää, jotta luokkaympäristö olisi turvallinen palautteen antamista varten. Se on olennainen tekijä sellaisen luokkahuonekulttuurin luomisessa, jossa virheiden tekeminen ja muilta oppiminen on hyväksyttävää. Voit edistää sitä osoittamalla, että arvostat oppilaiden mielipiteitä ja heidän oppimiskokemuksiaan. Kun oppilaille tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta ja reagoida palautteeseen, he reflektoivat enemmän omaa oppimistaan ja kehittyvät edelleen itsenäisiksi oppijoiksi. 

Voit kysyä oppilailta, miten he haluavat oppia ja mistä he pitivät tai eivät pitäneet viimeisellä tunnillasi. Oletko valmis vastaanottamaan tällaista palautetta opetuksestasi? Tässä videossa oppilaat kertovat, miten heidän mielestä on kivaa oppia ja millainen on heidän mielestään hyvä opettaja. 

Aloittaminen – tuen löytäminen

Uuden kokeileminen tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen oppimiseen ja yhteistyöhön kollegoiden kanssa. Jos DFA on koulussanne täysin uusi käytäntö, käynnistä dialogi koulun johtajien ja kollegoiden sekä vanhempien kanssa, jotta saat heidät asian kannalle.

Sinun ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Kysy kollegoilta, käyttävätkö he formatiivisen arvioinnin menetelmiä. Mitä digitaalisia opetusvälineitä he käyttävät? 
Pyysimme useiden maiden opettajia jakamaan kokemuksiaan. Ne ovat nähtävissä työkalupakin skenaariovalikoimassa.

Kuten Arjana-opettaja sanoo, aloita vain selaamalla skenaariovalikoimaa. Selaa oppiaineita, etsi aihe ja mieti, miten voit kokeilla jotakin vastaavaa. Älä toista tarkalleen samoja asioita kuin laatija, vaan poimi skenaariosta yksi sekä kaksi ideaa (esim. oppilaita pyydetään laatimaan tietovisan kysymyksiä luokkakavereilleen).

Digitaalisen formatiivisen arvioinnin tarkoituksena on auttaa oppilaita kehittymään itsenäisiksi oppijoiksi. Ota heidät mukaan alusta lähtien päättämään yhdessä, millaisia tuotoksia he haluavat saada aikaan ja minkä tyyppisiä aiheita he haluavat tutkia tarkemmin.

Jaa kokemukset kollegoiden kanssa. Jos et tunne digitaalisia opetustyökaluja, tee yhteistyötä samassa koulussa työskentelevän kollegan kanssa yhteisen oppitunnin parissa. Tietotekniikan opettaja voi auttaa teknisen puolen kanssa. Myös yhteistyössä muiden aineiden opettajien kanssa voit laatia vertaisarviointia.  Opettajan suorittamaa arviointia varten voi laatia oman arviointimatriisin, joka on vertailukelpoinen kaikissa aineissa. 

Tutkimukset osoittavat, että vanhemmat tulevat myönteisemmiksi formatiiviselle arvioinnille, jos heille kerrotaan sen eduista (katso katsaus, englanninkielinen). Vanhemmat ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita summatiivisesta (eli standardoiduilla testeillä tehtävästä) arvioinnista, koska he voivat näin seurata lastensa suoritusta muihin opiskelijoihin verrattuna. Kerro heille, että summatiivinen ja formatiivinen arviointi voivat täydentää toisiaan. Keskustele vanhempainilloissa siitä, mitä olet tekemässä, ja rohkaise oppilaita jakamaan esimerkkejä työstään alustalla, joihin vanhemmilla on pääsy. Vanhemmat näkevät käytännön hyödyt ja tukevat sinua.

Koulun johtotiimi voi tukea sinua eri tavoin. He voivat organisoida DFA-kokouksia opettajien keskuudessa. He voivat laatia lukujärjestyksen, joka sallii opettajien valmistella ja käyttää digitaalista formatiivista arviointia tunneillaan. Digitaalinen infrastruktuuri (riittävä määrä laitteita, vakaa internet) on ennakkoehto, jota ei ehkä vielä ole, mutta siitä voisi tehdä koulussa prioriteetin. Voisit käynnistää digitaalista formatiivista arviointia koskevan dialogin koulussa jakamalla kollegoiden kanssa omat käytäntösi, esimerkiksi oppilaiden sähköiset portfoliot. Ehkä voisit tarjoutua pitämään koulutusta käyttämästäsi DFA-menetelmästä. Rehtori voi myös järjestää DFA:ta koskevaa täydennyskoulusta tai kannustaa siihen.

Mitä A@L-työkalupakki tarjoaa?

Jos digitaalinen formatiivinen arviointi on sinulle uutta, aloita yksinkertaisesti ja kokeile eri käytäntöjä vaiheittain. Jos jo käytät DFA:ta, etsi lisää inspiroivia esimerkkejä ja ideoita.

Tämä työkalupakki sisältää kaiken, mitä tarvitset DFA:n käytön aloittamiseen helposti ja asteittain, opetusskenaarioiden valikoimasta löytyvien, seitsemän eri maan opettajien esimerkkien inspiroimana. 

Mitä Assess@Learning-työkalupakki tarjoaa?

Assess@Learning-työkalupakki tarjoaa paljon ideoita ja esimerkkejä, joiden avulla voit aloittaa DFA:n käytön. Se sisältää myös sivut rehtoreille, oppilaille, vanhemmille ja päättäjille, joihin voit tutustua, sillä ne auttavat ymmärtämään heidän roolinsa digitaalisessa formatiivisessa arvioinnissa. 

Opetusskenaariot 
Opettajille

Kollegoilta oppiminen on paras tapa löytää ja kokeilla uusia käytäntöjä. Tutustu opetusskenaarioiden valikoimaan, joka sisältää esimerkkejä opettajilta ja asiantuntijoilta Virosta, Suomesta, Kreikasta, Portugalista, Espanjasta ja Alankomaista. 

Lue lisää
Pedagoginen sanasto 
Kaikille

DFA:n käsitteet, menetelmät ja välineet on määritetty Assess@Learning-sanastossa. 

Lue lisää
Digitaalisten välineiden sanasto
Opettajille

DFA:ta helpottavia välineitä on monenlaisia, mutta kaikki eivät ehkä ole saatavilla omalla kielelläsi. Tämän sanaston tarkoitus on auttaa sinua löytämään vaihtoehtoisia välineitä.

Lue lisää
Tapaustutkimukset
Koolijuhiks/Päättäjäkujundatele

Tapaustutkimuksissa kerrotaan, miten koulut ja/tai opetusministeriöt tukevat opettajia DFA-käytäntöjen käyttöönotossa. Vaikka ne on tarkoitettu lähinnä rehtoreille ja päättäjille, tapaustutkimukset osoittavat, miten voit käynnistää dialogin koulun johdon kanssa. 

Lue lisää

©Zsofi Lang- zldrawings.com

 Eettiset näkökohdat

Assess@Learning –hanke ei saa minkäänlaisia sponsorituloja. Kaikki opetusskenaarioissa mainitut välineet ovat sellaisia, joita kirjoittajat käyttävät ja niistä jokaiselle on olemassa vaihtoehto.
Jotkut työkalut ovat saatavilla useilla kielillä, mutta ei  kaikki [Digitaalisten välineiden yleiskatsaussivulla] kuvataan joidenkin sovellusten ominaisuudet ja saatavat kieliversiot.

Sinun on ehdottomasti tiedettävä, miten väline käsittelee sinun ja oppilaidesi tietoja. Etenkin ilmaisten välineiden kohdalla käyttäjillä ei välttämättä ole täyttä omistusoikeutta omiin tietoihinsa. Silloin saattaa olla parempi käyttää välineitä, jotka eivät edellytä oppilailta kirjautumista. Oppilaiden kirjautumista saa käyttää vain, jos tiedät, että työkalu on turvallinen.

Sinulla ei ehkä ole täyttä omistusoikeutta tietoihisi edes maksullisissa välineissä, eikä käyttäjälle ole aina selvää, miten toimittaja säilyttää ja käyttää tietoja. Oman koulusi tai alueesi TVT-vastaava voi auttaa tarkistamaan, onko tietty väline turvallinen. Rehtori voi auttaa suunnittelemaan digitaalisten välineiden valintaa koskevan strategian koko koululle. Tarkista, onko jo olemassa listaa välineistä, joiden käyttö on turvallista.

Lisätietoja tietosuojasta on tässä videossa  ja tapaustutkimuksessa. Niissä kerrotaan tärkeimmät asiat, jotka on otettava huomioon.