Koulun positiivisen muutoksen työkalupakki

Uusien oppimista tukevien käytäntöjen omaksumisella voi olla positiivisia ja hyvinkin nopeita vaikutuksia koulussasi, mutta yleensä se vaatii aikaa ja vaivaa. Tämä työkalupakki on suunniteltu uusien opetus- ja oppimiskäytäntöjen käyttöönoton avuksi ja se auttaa määrittämään tavoitteet ja niiden saavuttamiseen tarvittavat vaiheet.

Muutoksen aikaansaaminen koulussani

Koronapandemia on aiheuttanut rehtoreille paineita ottaa etäopetusta nopeasti käyttöön. Rehtorina tehtävänäsi ei ole vain reagoida ongelmiin ja mukautua niiden mukaan, vaan myös johtaa koulun kehittämistä.  Uusien käytäntöjen käyttöönotto koko koulussa edellyttää, että suurin osa henkilökunnasta muuttaa tavallista opetustapaansa. Vaikka he saattavat olla tietoisia uusien käytäntöjen eduista, on eri asia saada muutos aikaan koko koulun tasolla. 

Mitä sinun pitäisi mielestäsi tehdä, jotta voisit rohkaista koulusi opettajia aloittamaan toivottua muutosta?

Jos päätät ottaa digitaalisen formatiivisen arvioinnin käyttöön koulussasi, tästä työkalupakista saattaa olla apua. Se on suunniteltu apuvälineeksi tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien vaiheiden sekä suunnitelman mahdollisten etujen ja riskien määrittämiseen. Lähestymistapa perustuu muutosteoriaan.

©Zsofi Lang - zldrawings.com

©Zsofi Lang - zldrawings.com

Mikä on muutosteoria?

Muutosteoria on menetelmä, jota käytetään laajalti sosiaalisten innovaatioiden suunnitteluun. Monet opetuksen ja oppimisen parantamiseen pyrkivät opettajat käyttävät sitä. Se on reflektointia ohjaava viitekehys, joka opastaa vastaamaan asiaa koskeviin kysymyksiin, kuten kenet ottaa mukaan ja mitä koulun prosesseja pitäisi mukauttaa. Se ei ole pelkkä yksinkertainen tarkistuslista, vaan jäsennelty ja helppokäyttöinen ohjausväline tavoittelemasi muutoksen aikaansaamiseksi koulusi kontekstissa.

Miten voin edistää muutosta koulussani?

Henkilöillä on usein erilainen tietotaso ja erilainen käsitys digitaalisesta formatiivisesta arvioinnista kuin sinulla. Kouluissa tehty muutosteoriaa soveltava tutkimus (englanniksi) osoittaa, kuinka tärkeää on, että kaikilla toimijoilla on yhteinen näkemys tavoiteltavasta päämäärästä ja tehtävistä toimenpiteistä. On myös tärkeää selvittää mahdolliset väärinkäsitykset. Jotkut opettajat voivat esimerkiksi luulla digitaalisen formatiivisen arvioinnin (DFA) tarkoittavan, että heidän täytyy käyttää enemmän aikaa oppilaiden kokeiden arvostelemiseen, ja vanhemmat voivat ajatella, että kokeita on vähemmän, vaikka DFA ei välttämättä liity kokeisiin ja arvosanoihin. Jos sovitaan yhteisestä visiosta ja määritelmästä etukäteen, minimoi se käsityseroista johtuvaa muutosvastarintaa.

Tavoittelemasi muutos vaikuttaa eniten opettajiin ja oppilaisiin. Jos otat heidät alusta lähtien mukaan suunnitelmaasi koskeviin keskusteluihin, saatat ymmärtää paremmin heidän tarpeensa ja ottaa ne huomioon toimenpiteiden suunnittelussa. Koska opettajat tulevat investoimaan aikaa ja työtä DFA:n käyttöönottoon, heidän sitoutumisensa asiaan on ratkaisevassa roolissa. Tällainen osallistava johtajuus voi vähentää muutosvastarintaa ja lisätä opettajien halukkuutta tukea muutosta. 

Vaikka joillekin opettajille ideasi saattavat olla uusia ja ne voivat herättää epäilyjä, toisille ne voivat olla hyvinkin motivoivia. Sen lisäksi, että otat kaikki sidosryhmät mukaan digitaalista formatiivista arviointia koskeviin keskusteluihin, tue opettajia, jotka esittävät sinulle uusia ideoita. He voivat nopeuttaa suunnitelmiesi toteutumista, sillä muiden opettajien ideoiden arvostaminen voi saada myös muut opettajat ilmaisemaan rohkeammin omia näkemyksiään.

Kuten tässä videossa ehdotetaan, voit kokeilla uutta käytäntöä pienimuotoisesti pilottimielessä. Siten uutta käytäntöä voi testata, ennen kuin aikaa ja vaivaa investoidaan täysimittaiseen muutokseen. Pyydä esimerkiksi muutamaa opettajaa kokeilemaan DFA-käytäntöä vapaaehtoisesti luokassaan yhden lukukauden ajan ja evaluoi tulokset. Niiden pohjalta voit tunnistaa hyödyt ja rajoitukset, ja voit tehdä menetelmään muutoksia ennen sen ottamista käyttöön koko koulun tasolla. 

 

Jos opettajat ymmärtävät DFA:n edut ja oppivat käyttämään sitä, he todennäköisemmin myös omaksuvat sen. Tämä ei välttämättä ole syynä joidenkin opettajien epäröinnille, kuten Dylan Wiliam pohtii muutoksen tekemistä koskevassa videossa. Nämä opettajat saattavat hyvinkin tietää, mikä toimii heidän luokassaan ja tuntea DFA:n edut, mutta käytäntöjen muuttaminen merkitsee myös rutiinin muuttamista. Rutiinin muuttaminen tarkoittaa, että opettajien on investoitava enemmän aikaa ja vaivaa luopuakseen käytännöstä, joka toimii hyvin eikä se edellytä kuin vähäistä vaivannäköä. Jokin kannuste saattaa auttaa heitä tekemään muutoksen, ja opettajien on myös tärkeää tietää muutokseen ryhtyessään, että heitä tuetaan siinä.

©vegefox.com - stock.adobe.com

Miksi muutos voi olla vaikeaa?

Miksi toiset hyväksyvät muutoksen helpommin ja toiset suhtautuvat siihen epäillen? On tärkeää ymmärtää, miksi jotkut opettajat vastustavat oman käytäntönsä muuttamista. Tässä on esitetty joitakin syitä.

Opettajalla voi olla hyvin erilainen käsitys formatiivisesta arvioinnista tai yleisemmin koulussa tehtävistä muutoksista. Yksi keino tarkistaa mahdolliset käsityserot on suorittaa oma formatiivinen arviointi ja kysyä opettajilta, mitä formatiivinen arviointi heidän mielestään on ja mitä etuja tai haittoja sen käytöstä voi olla koululle. Opettajilla voi olla eri käsitys aloitteen mahdollisista vaikutuksista. Jos näin on, vertaile käsityksiä ja huomioi opettajien ehdotukset lopullisessa suunnitelmassa.

Jotkut opettajat eivät ehkä luota aloitteeseen, koska he katsovat, että heidän etujaan ei oteta huomioon. Se voi johtua myös yleisestä luottamuksen puutteesta koulun johtoa kohtaan. Vältä antamasta sellaista käsitystä, että kyseessä on ylhäältä saneltu aloite, ottamalla esimerkiksi opettajat mukaan aloitteen suunnitteluun ja viestimällä heille mahdollisimman perusteellisesti aikomuksistasi. 

Muutos merkitsee epävarmuutta, joka voi olla stressaavaa. Joidenkin opettajien vastustus voi johtua huonosta muutoksen sietokyvystä, sillä vastassa ovat rutiinit ja vakiintuneet käytännöt. Tämän tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska opettajat saattavat olla haluttomia tunnustamaan, että he ovat huolissaan omasta kyvystään sopeutua uuteen tilanteeseen. Koulun johdon tärkeänä tehtävänä on luoda kulttuuri, jossa muutoksesta voi puhua turvallisesti. Jos vastustuksen syynä on minäpystyvyys, mutta opettajille tarjotaan mahdollisuus vahvistaa asiaankuuluvia taitojaan, heidän asenteensa aloitteeseen voi muuttua myönteiseksi ja he voivat lopulta hyväksyä hyötynäkökulman.  Jos opettajia tuetaan kouluttamalla, opastamalla ja tiedonvaihdolla vertaisten kanssa, he voivat olla valmiimpia omaksumaan uusia käytäntöjä. Lisäksi on tärkeää myöntää avoimesti, että aloite saattaa vaatia opettajilta enemmän työtä. Siinä tapauksessa voi olla tehokkaampaa ottaa kiireiset opettajat mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa.

Malli

Työkalupakki tarjoaa selkeän, kahdeksaan kategoriaan jaetun mallin, joka kuvaa positiiviseen muutokseen vievät vaiheet. Tässä animaatiovideo-oppaassa kerrotaan, miten tanskalaisen koulun rehtori Michael otti mallin käyttöönsä. Malli on mukautettu koulumaailmaan Nestan muutosteorian työkalupakista.

Jos haluat tietää enemmän koulun johtajuudesta, tutustu ilmaiseen muutosjohtajuutta käsittelevään verkkokurssiin Learning Leadership for Change (englanniksi), joka esittelee eri rehtoreiden esimerkkejä muutosteorian toimintasuunnitelmista.

 

Mallin täyttäminen

Kutsumme sinua luomaan muutosteoriasuunnitelman DFA-käytäntöjen käyttöönottamiseksi koulussasi. Lataa malli tästä ja tutustu Michaelin täytettyyn esimerkkiin tästä. Katso alta selitykset mallin kunkin kentän täyttämiseen.

 

Mitkä ovat tavoittelemasi keskeiset parannukset tai koulun nykyiset haasteet, joihin voit vastata DFA:n avulla? Mitä tarkalleen ottaen haluat saavuttaa DFA:n käytöllä koulussasi? Ensimmäinen vaihe on otettavan parannuksen tai ratkaistavan ongelman sekä vision selkeä määrittäminen. Se auttaa määrittämään muutosagentit kouluyhteisössäsi ja toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä.

Keitä opettajia lähdet lähestymään ensin DFA:han liittyen? Saatat kohdata vähiten vastarintaa lähestymällä ensin opettajia, jotka ovat valmiita kokeilemaan uusia käytäntöjä tai jotka jo käyttävät formatiivista arviointia tai digitaalisia opetusvälineitä opetuksessaan. He voivat auttaa toimenpiteiden suunnittelemisessa ja mallin täyttämisessä sekä toimia aloitteesi muutosagentteina.

Jos määrität toimenpiteet ja tulokset selkeästi ja konkreettisesti, on helpompaa myös tietää, onko tulokset saavutettu. Voit esimerkiksi suunnitella järjestäväsi koulutusta verkkoviestintäpalvelun käytöstä formatiivisessa arvioinnissa. Jos odotat tulokseksi sitä, että opettajat antavat enemmän palautetta oppilaille kyseistä palvelua käyttämällä, voitte opettajien kanssa seurata, onko palautteen kokonaismäärä lisääntynyt verrattuna koulutusta edeltävään aikaan.

Miksi valitsit tietyn toimenpiteen toisen sijaan? Saatat esimerkiksi ajatella, että vertaisoppiminen opettajien kesken on parempi koulutusmenetelmä kuin pyytää ulkoisia asiantuntijoita pitämään DFA:ta koskevia kursseja koulussa. Miksi? Mallissa hahmotellut elementit ohjaavat reflektointia jokaisessa vaiheessa. Meillä kaikilla on kognitiivisia vinoumia, jotka saavat meidät ajattelemaan jonkin toimivan, koska meillä on tiettyjä oletuksia sen tehokkuudesta. Perustuvat oletuksesi aikaisempaan kokemukseen tai tehtyihin havaintoihin? Pätevätkö ne yhä koulusi kontekstissa? On hyvä miettiä omia oletuksia ja pohtia, onko niillä vahvat perusteet. Keskustele niistä kollegoiden kanssa ja korjaa niitä tarvittaessa.