Tiesitkö, että voit parantaa kielitaitoasi juoksemalla esteiden läpi (mikä ei ole kielikuva)?! Portugalilaisen Primary and Secondary School of Idães -koulun opettaja Joana Alice Marques Faria antaa mainion esimerkin vieraskielisestä sisällönopetuksesta (CLIL). 
Kielten opetus onnistuu erittäin hyvin jonkin muun aineen sisällön kanssa, koska siinä kieliaineisto kontekstualisoituu, aivan kuten virolaisessa vaatesanaston skenaariossakin. Liikunnasta on myös se etu, että oppilaat ovat silloin fyysisesti aktiivisia, mikä voi osallistaa heitä enemmän.

Joana yhdistää liikuntaan englannin sanastoa ja käyttää käänteisen opetuksen mallia. Käänteisen opetuksen malli on oppilaskeskeinen opetusmenetelmä, jossa oppilaat opiskelevat aineistoa oppituntien ulkopuolella ja osallistuvat tunnilla ryhmätöihin, keskusteluihin, käytännön työhön ja projekteihin. Sana ”käänteinen” viittaa siihen, että yleensä kotitehtävänä tehtävät asiat vaihtavat paikkaa opettajan luokassa antaman opetuksen kanssa. ”Käänteinen opetusmenetelmä edistää oppilaiden itsenäisyyttä ja vastuullisuutta”, sanoo Joana. ”Lisäksi se sisältää käytännön tehtäviä, joten oppilaista tulee aktiivisempia. He ovat yhteisöllisempiä, kiinnostuneempia ja motivoituneempia.” 
Oppimisen seurantaan on useita tilaisuuksia, joiden aikana opettaja pyytää oppilaita tekemään verkkovisoja. Keskustelemalla Kahoot- ja Plickers-tietovisoissa saaduista tuloksista oppilaat tiedostavat alueet, joissa heillä on vaikeuksia, mikä lisää heidän sitoutumistaan oppimiseen (kuva 1). Joanalla on myös kaksi vammaista oppilasta ja siksi hän varmistaa, että tehtävät ovat inklusiivisia. Hän pyytää näitä kahta oppilasta tekemään tietovisat mutta ei liikuntaharjoituksia.

Plickers on verkkokyselytyökalu, jossa oppilaat antavat vastauksensa tietovisan kysymyksiin näyttämällä vastauskortin, johon on tulostettu QR-koodi. Opettaja voi nopeasti skannata koodit tabletilla tai älypuhelimella ja tallentaa vastaukset. 

Joana asetti itselleen ja oppilailleen seuraavat oppimistavoitteet:

• Motivoida oppilaita tietyn sanaston oppimiseen.
• Kehittää oppilaiden itsenäisyyttä ja vastuullisuutta.
• Tutustuttaa oppilaat digitaalisiin työkaluihin: QR-koodit, Kahoot, Padlet ja Plickers.
• Tukea vertaisyhteistyötä ja kilpailullista peliä.
• Tarjota ja parantaa käytännönläheisiä tehtäviä.
• Lisätä oppilaiden motivaatiota ja osallistumista luokkatehtäviin.
• Kunnioittaa oppilaiden oppimisnopeutta.
• Valmistella oppilaita digitaaliseen kansalaisuuteen.

Ennen tuntia Joana lähettää oppilaille sähköpostin, jossa on seuraavat ohjeet: 
Tehtävä 1. Ohje: ”Haluatko selvittää, mikä on seuraava urheilulaji, jota harjoittelemme? Lue ensimmäinen tehtävä huolellisesti ja avaa sitten Powerpoint-tiedosto Let´s Clil jogo, jonka olen lähettänyt sinulle. Kun olet saanut selville seuraavan urheilulajin nimen, lähetä vastaus minulle sähköpostilla.”

Oppilaat lataavat tämän sovelluksen QR-koodeja varten. He selvittävät piilosanan QR-koodien ja vihjeiden avulla.

Tehtävä 2. Ohje: ”Lue toinen tehtävä huolellisesti. Jos haluat katsoa videon, siirrä hiiri linkin päälle ja paina hiiren oikeaa painiketta. Katso videot Padlet-seinällä, niin että ymmärrät asian.” Oppilaat katsovat Padlet-videot, joissa näytetään aitajuoksun liikkeet. 
Tehtävä 3. Ohje: ”Nyt voit avata tehtäväsivun 1. Lue tehtäväsivu huolellisesti läpi, niin että ymmärrät erityissanaston ja tekniikat.” Oppilaat lukevat tehtäväsivun 1, joka sisältää tavoitteet ja erityissanaston.

Tehtävä 4. Ohje: ”Lataa tehtäväsivu 2. Ratkaise tehtäväsivun tehtävät ja arvioi, tunnetko englanninkieliset aitajuoksuun liittyvät sanat vai pitääkö sinun opiskella lisää. ” Lopuksi oppilaat täyttävät tehtäväsivun 2, jolla arvioidaan erityissanaston (aitajuoksu) tuntemusta.

Aluksi Joana käynnistää Plickers-tietovisan tarkistaakseen, tunnistivatko oppilaat tietyt sanat, jotka liittyvät liikunta- tai urheilulajiin ja erityisaineistoon. Opettaja voi vahvistaa tulokset välittömästi ja saada siten yleisluontoista palautetta siitä, mitä oppilaat tietävät ja mitä he ovat oppineet siihen mennessä. Tulokset voi näyttää oppilaille tai jättää näyttämättä.

Analysoituaan tulokset hän jakaa oppilaat uusiin ryhmiin, niin että jokaisessa ryhmässä on sekä taitavampia että vähemmän taitavia oppilaita. Ennen seuraavaa vaihetta hän kysyy oppilailta, mitkä tehtävät nämä ovat tehneet, ja pyytää heitä visualisoimaan videoiden sisällön. Hän kiinnittää oppilaiden huomion aiheisiin, joista heillä oli vähemmän tietoa. 

Sen jälkeen oppilaat täyttävät ryhmissä englantilaisportugalilaisen sanaston näiden QR-koodien ja näiden listojen (portugaliksi) avulla. Tuntien aikana oppilaiden tiedot arvioidaan tässä ryhmätyöskentelyssä ja siinä käytetään QR-koodilukijaa. Aktiviteetin tarkoituksena on motivoida oppilaita pelaamaan, kilpailemaan ja olemaan osa voittajatiimiä.

Tunnin lopussa ryhmillä on 5–10 minuuttia aikaa esitellä konseptit, joista on keskusteltu. Kaikki ryhmät arvioivat muiden esittelyt ja antavat vihjeitä siitä, mikä oli oikein, mikä väärin ja mitä puuttui. Se auttaa kaikkia aiheen ymmärtämisessä. 

Lopuksi oppilaat testaavat tietonsa Kahoot-tietovisalla (englanniksi). Se testaa aitajuoksuun liittyvää yleistä tietoa englanniksi. Myös oppilaat näkevät omat tuloksensa.

Kuva 1 Plickers-vastauskortti. Oppilaat kääntävät kortin siten, että heidän vastauksensa (A-B-C-D) on ylöspäin.

Jos luokassa opettaminen ei ole mahdollista tai oppilaiden täytyy siirtyä hybridiopetukseen, opettaja voi mukauttaa tehtäviä monella tavalla. Jos osa oppilaista on kotona, heidän kaverinsa tai vanhempansa voivat videoida heidän harjoitteluaan. Harjoitteluvideot voi lähettää tiedostojen jakoalustan tai digitaalisen luokanhallintatyökalun avulla tai samalle Padlet-seinälle, jota opettaja käyttää. Opettaja ja luokkakaverit voivat katsoa videot ja arvioida harjoittelua käyttämällä esimerkiksi arvosteluohjetta. Jos opetus tapahtuu kokonaan verkossa tai hybridiopetuksena, tietovisat voi toteuttaa verkkovisatyökalulla, koska Plickers-kortteja ei voi käyttää.