Itsearviointi koko koulun käytäntönä
Tiivistelmä
Burgosin (Espanja) julkisen alakoulun opettajat hyödyntävät formatiivisia arviointitietoja maksuttomien digitaalisten välineiden avulla. Koulu kannustaa opetushenkilöstöä kehittämään jatkuvasti ammattitaitoaan digitaalisten välineiden käytössä oppilaskeskeisten opetusmenetelmien tukemiseksi. Henkilökunta käyttää myös Euroopan komission hankkeessa kehitettyä SELFIE-välinettä, jolla he voivat itse arvioida, miten digitaaliteknologiaa käytetään opetuksessa. Koulussa uskotaan, että opettajien ja koko henkilökunnan on oltava valmiita reflektoimaan omia työtapojaan jatkuvasti, jotta he voivat parantaa omia käytäntöjään ja mukauttaa niitä oppilaiden tarpeisiin.

zldrawings.com - Zsofi Lang
Voit ladata tämän artikkelin PDF-muodossa täältä.
Konteksti
Espanjassa opettajat osallistuvat säännöllisesti maksuttomien ja avoimen lähdekoodin työkalujen käyttökoulutukseen.
Julkisten alakoulujen opetussuunnitelma on määritetty lainsäädännössä neljässä eri kohdassa: opetuksen laadun parantamista koskeva laki 8/2013, alemman perusasteen opetusohjelman laatimista koskeva kuninkaan asetus 126/2014, varhaiskasvatuksen toisen tason opetusohjelman laatimista Kastilian ja Leónin alueella koskeva asetus 122/200 sekä opetusohjelman laatimista ja alemman perusasteen opetuksen toteutusta, arviointia ja kehitystä Kastilian ja Leónin alueella koskeva säädös EDU/519/2014.
Opetussuunnitelman sisältöjä, arviointikriteerejä ja oppimisstandardeja voi mukauttaa paikallisesti koulun ja oppilaiden erityispiirteisiin sopiviksi.
Arlanzón River on Burgosin kaupungin keskustassa sijaitseva julkinen alakoulu. Koulussa on noin 450 esikoulu- ja alakouluoppilasta. Perheiden sosioekonominen asema on keskitasoa, ja useimmilla vanhemmilla on yliopistotutkinto. Koulussa on 26 opettajaa, yksi opinto-ohjaaja ja yksi sosiaalityöntekijä. Tietyt organisaatiot, kuten autismiyhdistys, tekevät yhteistyötä koulun kanssa ja tukevat oppilaita. Kaupungin muista kouluista poiketen koulu on valinnut intensiivisen, keskeytymättömän koulupäivän (8.30–13.30) voidakseen sovittaa yhteen työelämää ja lasten koulunkäynnin tasapainottamista koskevat tarpeet oppilaiden perheissä.
Jokaisessa oppiaineessa opetussuunnitelman moduulit on jaettu opetusjaksoihin ja jokainen jakso osa-alueisiin, aktiviteetteihin, videoihin sekä tieto- ja viestintäteknologiaan perustuviin tehtäviin, joissa oppilaat syventyvät käsiteltävään aihealueeseen erilaisten digitaalisten välineiden avulla. Koululla on myös Moodle-luokkaympäristö, johon opettajat voivat lisätä sopiviin resursseihin johtavia linkkejä itsensä ja oppilaidensa käytettäviksi. Perinteistä arviointitapaa on muutettu, niin että se sisältää myös formatiivisen arvioinnin. Opettajat voivat seurata paremmin jokaisen oppilaan edistymistä ja arvioida opetus- ja oppimisprosessia sen parantamiseksi.
Koulu on itsearvioinnin edelläkävijä. Se arvioi jatkuvasti parannusta vaativia alueita ja päivittää vuosittain koulun kehittämissuunnitelman muuttuvien tarpeiden mukaisesti.
Viimeaikaisia innovaatioita ovat esimerkiksi kaksikielinen keskus (jossa englantia äidinkielenään puhuva avustaja työskentelee jokaisen alakoululuokan kanssa tunnin viikossa) sekä strategiat tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen oppimisessa. Keskuksella on CoDiCe Level 5 -sertifiointi (aluetason tunnustus TVT-teknologian käytöstä koulussa), mikä tarkoittaa, että alakoulun viidennen luokan oppilailla on henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet. Siksi useissa oppiaineissa ei enää käytetä oppikirjoja, vaan oppilaat oppivat käyttämällä digitaalisia oppimateriaaleja. Lisäksi kyseisestä vuodesta eteenpäin oppilaiden on tuotava kouluun minikannettava jokaisena päivänä, jotta he voivat työskennellä digitaalisesti. Digitaaliset resurssit on jaettu jokaisessa oppiaineessa opetusjaksoihin ja jokainen jakso osa-alueisiin, aktiviteetteihin, videoihin sekä tieto- ja viestintäteknologiaan perustuviin tehtäviin.
Koulun tekemille aloitteille on myönnetty maan opetusministeriön laatupalkintoja. Koulu kehittää innovaatiohankkeita aluetasolla, ja sillä on aluehallinnon opetusministeriön myöntämä ICT Level 5 -sertifikaattti, jolla voi osoittaa määritetyn huippuosaamistason tieto- ja viestintäteknologian käytössä.
Tämäntyyppisen käytännön kehittämiseen on liittynyt seuraavanlaisia haasteita:
- Digitaalisen infrastruktuurin puuttuminen (tietokone ja internetyhteys). Ongelma ratkaistiin luomalla verkkokokeita oppilaita varten, niin että he pystyivät tekemään testin muuna ajankohtana tai käyttämään tietovisan ensimmäiseksi päättäneen luokkakaverin tietokonetta.
- Aukot oppilaiden digitaalisessa osaamisessa, tehtävien tekeminen tietokoneella vaikeaa. He kuitenkin selvisivät haasteista opettajien tai luokkakavereiden avustuksella.
- Alakoululaisten auttaminen oman oppimisensa reflektoinnissa itsearvioinnin ja formatiivisen arvioinnin avulla.
- Itseohjautuvan ja oppijakeskeisen pedagogian käyttöönotto varhaisesta iästä lähtien.
- Digitaaliteknologioiden hyödyntäminen formatiivisessa arvioinnissa.
Rehtori uskoo, että innovaatioiden menestyminen edellyttää opettajien ammatillista kehittymistä ja koulutusta, innovatiivista kulttuuria / yhteistyötä tukevaa ympäristöä, resursseja ja rahallista tukea.
Koulun kaksikielinen osasto edistää jatkuvasti uusien teknologioiden käyttöä luokassa. Opettajat osallistuvat jatkuvasti täydennyskoulutukseen, koska koululla on CoDiCe ICT sertifikaatti. Eräs koulussa tarjotuista kursseista on nimeltään Aktiiviset metodologiat ja siinä esitellään digitaalisten välineiden käyttöä oppilaiden formatiivisessa arvioinnissa. Sen seurauksena opettajat, erityisesti toisen tason opettajat (eli ikäluokat 9–11), käyttävät jatkuvasti kyseisiä menetelmiä opetuksessaan johdon tukemana.
Jotkut opettajat esittelevät koulussa muille opettajille, miten välineitä voi käyttää oppitunneilla. Koulun henkilökunta on myös koulutettu SELFIE-työkalun käyttöön Espanjan kansallisen opetusteknologian ja -koulutuksen instituutin (INTEF) tukemana. INTEF kuuluu Euroopan opetuskeskusten yhteisöön eTwinning-foorumissa. Koulu osallistuu myös eTwinningiin INTEFin tukemana.
Koululla on lisäksi RIO STEAM -hanke, jossa opettajat vetävät työpajoja 5.–7. luokan oppilaille kaikkien avaintaitojen kehittämiseksi, digitaaliset taidot mukaan lukien.
Käytettävät digitaaliset välineet
Euroopan komission toimeksiantona kehitetty SELFIE (Self-reflection on Effective Learning by Fostering the use of Innovative Educational Technologies) on itsearviointiväline, jonka tarkoituksena on auttaa kouluja sisällyttämään digitaaliteknologia opetukseen, oppimiseen ja oppilaiden arviointiin. Se voi osoittaa, mikä toimii hyvin, missä tarvitaan parannuksia ja mitkä asiat ovat prioriteetteja. Väline on tällä hetkellä saatavilla 24 kielellä.
SELFIE kerää – anonyymisti – oppilaiden, opettajien ja koulujen johtajien näkemyksiä siitä, miten teknologiaa käytetään heidän koulussaan. Näkemykset lyhyisiin väitteisiin ja kysymyksiin kerätään yksinkertaisella vastausasteikolla (1–5). Väitteet koskevat johtajuutta, infrastruktuuria, opettajien koulutusta ja oppilaiden digitaalisia taitoja.
Kysymyksiin ja väitteisiin vastaamiseen menee noin 30 minuuttia jokaiselta vastaajalta. Kysymykset on räätälöity kullekin vastaajaryhmälle. Esimerkiksi oppilaille esitetään kysymyksiä oppimiskokemuksesta, opettajat vastaavat koulutusta ja opetuskäytäntöjä koskeviin kysymyksiin ja koulujen johtajilta kysytään suunnittelusta ja kokonaisstrategiasta.
Näiden tietojen pohjalta väline tuottaa raportin, eräänlaisen tilannekuvan koulun vahvuuksista ja heikkouksista digitaaliteknologian käytössä. SELFIE-raportin tulokset ja tiedot on tarkoitettu vain kyseiselle koululle eikä niitä jaeta, ellei koulu itse sitä halua. Tulokset auttavat kouluja toimintasuunnitelman kehittämisessä. Edistymistä voi seurata myöhemmässä vaiheessa SELFIE-välineen avulla.
Esimerkkitehtävään osallistuu 24 kuudennen luokan oppilasta yhteiskuntatieteiden tunneilla. Lisätietoja on opetusskenaariossa Oppimisen seuranta TVT-työkaluilla. Tarkoituksena on tarkistaa oppilaiden edistyminen opetusjakson aikana digitaalisilla välineillä menetelmällä, jota on helppo käyttää. Pyrkimyksenä on antaa oppilaille mahdollisuus arvioida omaa oppimistaan ja auttaa opettajia tarkistamaan, miten oppilaat edistyvät ja mitä on tehtävä seuraavaksi. Oppilaiden yleiset tulokset näytetään luokan valkotaululla numeroina, ja jokainen oppilas näkee omat virheensä tietokoneella. Siten oppilaat pelkäävät vähemmän tekevänsä virheitä.
Opettaja haluaa esitellä uuden sisällön yksinkertaisella tavalla, tutustuttaa oppilaat digitaalisten välineiden käyttöön ja herättää heissä halua oppia ja parantaa omaa suoritustaan. Kun oppilaat työskentelevät tietokoneilla yksittäin, heistä pitäisi tulla autonomisempia ja heidän pitäisi ottaa vastuu omasta työstään.
Ensimmäisellä tunnilla on lyhyt esittely aiheesta, jonka aikana tarkistetaan oppilaiden ennakkotiedot käyttämällä aikaisemmin valmisteltua sisältöä ja videoita sekä niihin liittyviä kommentteja (espanjaksi). Oppilaat voivat käyttää digitaalista sisältöä opiskellakseen omaan tahtiinsa. Samanlaisia resursseja (espanjaksi) käytetään seuraavilla kerroilla, kun tehtävät tehdään kotona. Kun oppilaat ovat saaneet tehtävän valmiiksi, he ottavat tuloksesta näyttökuvan ja liittävät sen tekstieditoriin (esim. MS Word). Tallennettujen tiedostojen ansiosta oppilaat voivat katsoa aikaisempia töitään ja havaita edistymisensä sekä tarkistaa opettajan aikaisemmin antaman palautteen.
Seuraavalla tunnilla on vuorossa arviointitehtävä toisen verkkovisan muodossa (esim. Espanjan modernista historiasta), joka tarjoaa oppilaille mahdollisuuden ryhmätyöhön. Kysymykset heijastetaan interaktiiviselle smartboard-taululle, luokka tekee yhteistyötä ja heidän vastauksensa näkyvät taululla. Näin sekä opettajat että oppilaat näkevät oikeat ja väärät vastaukset ja keskustelevat siitä, miksi jotkut vastaukset ovat väärin. Tunti jatkuu koulun digitaalisten resurssien kokoelmasta tai muilta verkkosivuilta löytyvillä videoilla ja verkkotehtävillä (linkit julkaistaan luokan virtuaalisessa luokkahuoneessa).
Opetusjakson viimeisen tunnin aikana opettaja tekee arvioinnin oppilaiden toisessa verkkovisassa (joka koskee Espanjan modernia historiaa) antamien vastausten perusteella. Jos oppilaat tekevät virheen, he ovat tietoisia oikeasta vastauksesta ja voivat korjata vastauksensa lopussa.
Tutkimus – Oppilaiden autonomian tukeminen
Formatiivisten arviointimenetelmien kuten itsearvioinnin käyttöönotto alakoulussa voi auttaa oppilaita omaksumaan sen säännölliseksi käytännöksi. Eräässä alakoulussa suoritettu luokkatutkimus osoitti, että säännöllistä itsearviointia tekevät oppilaat menestyivät matematiikassa paremmin kuin oppilaat, jotka eivät tehneet sitä.
Tutkijat ovat havainneet, että oppilaat pystyvät säätelemään omaa oppimistaan parhaiten, kun he asettavat oppimistavoitteita, jotka ovat heistä merkityksellisiä (Sheldon and Elliot, 1998; Lee, Choi and Kim, 2013). Nämä vanhempia oppilaita koskevat tulokset pätevät todennäköisesti myös nuorempien oppilaiden kohdalla.
Johtopäätös
Oppilaat osoittavat suurta kiinnostusta, kun he tekevät tällaisia harjoituksia, ja saavat itseluottamusta tarkistamalla kaiken oppimansa ja voidessaan korjata virheensä saman tien. Käytännön ansiosta oppilaiden asenne on erilainen arviointia kohtaan ja he tietävät, miten he voivat arvioida paremmin omaan oppimistaan.
Lähes kaikki koulun opettajat käyttävät näitä välineitä, joiden avulla he näkevät, kuinka paljon oppilaat ovat oppineet.
Koulun hallinto ja muut opettajat tukevat tätä työtapaa ja kertovat, että se on oppilaiden mielestä motivoivaa. Koulun rehtorille kestävässä, koko koulun kattavassa innovaatiossa on kyse ajattelutavan muutoksesta. Koulussa uskotaan, että opettajien on oltava valmiita päivittämään työtapojaan jatkuvasti voidakseen mukautua oppilaiden tarpeisiin, koska teknologia kehittyy nopeasti. Ajattelutapojen muuttaminen voi olla vaikeaa, jos johdon henkilöstö vaihtuu, kannustimet opettajille ja perheille ovat heikkoja ja jos kouluilla ei ole riittävästi autonomiaa uusien, koulumallien luomiseen. Koulu aikoo parantaa kehittämisstrategioita edelleen, kannustaa palautteen antamiseen ja arvioida innovaation vaikutukset.
Tämä tapaustutkimus havainnollistaa, miten yksinkertaisen digitaalisen formatiivisen arviointikäytännön voi mukauttaa eri oppiaineisiin ja aktiviteetteihin. Se kuvaa joitakin formatiivisen arvioinnin parhaiden käytäntöjen elementtejä. Niitä ovat esimerkiksi arviointi ennen oppimista, oppimistavoitteiden asettaminen, erilaisten digitaalisten välineiden käyttö näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, oppilaiden auttaminen oman oppimisensa reflektoinnissa ja vastuun ottamisesta omasta oppimisestaan. Tämä tapaustutkimus osoittaa valmistelun tärkeyden ja joitakin digitaalisten resurssien tärkeimpiä etuja: niitä voi kerrata, jakaa, käyttää helposti ja esitellä oppilaille.