Formatiivinen arviointi digitaalisten portfolioiden avulla
Tiivistelmä
Kun aikamme suurimman terveyskriisin ote on tiukentanut ja mullistanut opetuksen perusteita, jotka symbolisoivat normaalina pidettyjä asioita, monet opetukseen, oppimiseen ja arviointiin liittyvät asiat kuten digitaalinen teknologia ja arviointi ovat joutuneet uudelleentarkastelun kohteeksi. Näiden suurten kokonaisuuksien selvittäminen ei ole uusi eikä yksiselitteinen tehtävä. Tämä tapaustutkimus käsittelee irlantilaisten opettajien täydennyskoulutushanketta, joka tukee digitaalisten portfolioiden käyttöönottoa ja arviointitaitojen kehittämistä digitaalisen formatiivisen arvioinnin avulla. Tapaustutkimus esittelee aloitteen tarjoamat oppimismahdollisuudet luokan ja koko koulun tasolla.
Digital portfolio video - PDST
Voit ladata tämän artikkelin PDF-muodossa täältä.
Konteksti
Toimintapoliittisella tasolla Digital Strategy for schools 2015–2020 -strategiassa (Opetus- ja taitoministeriö, Irlanti, 2015) on sitouduttu selvittämään, miten digitaaliset portfoliot voivat parantaa opetusta, oppimista ja arviointia opettajien peruskoulutuksesta täydennyskoulutukseen. Strategian tavoitteet on tarkoituksella mukautettu muihin toimintapoliittisiin ja opetussuunnitelmaa koskeviin periaatteisiin ja etenkin ylemmän perusasteen (eli Irlannissa toisen asteen koulutuksen ensimmäinen, kolmevuotisen osan) opetussuunnitelman uudistukseen (Junior Cycle -viitekehys), joka perustuu kahdeksaan pääperiaatteeseen ja avaintaitoon.
The Professional Development Service for Teachers (PDST) on Irlannin suurin yksittäinen tukipalvelu, joka tarjoaa ammatillisia oppimismahdollisuuksia opettajille ja rehtoreille useilla eri pedagogian, opetussuunnitelman ja opetuksen alueilla. Syyskuussa 2010 perustetun PDST:n tarkoitus on tarjota yleistä, integroitua ja monialaista tukea kouluille.
Junior Cycle -viitekehys esittelee kaksitahoisen lähestymistavan arviointiin: formatiivisen arvioinnin strategioita käytetään oppimisprosessin ohjaamiseen kolmen vuoden aikana, ja summatiivista arviointia käytetään kolmen vuoden lopussa osana raportointiprosessia.
PDST:n aloitteen Formative Assessment using Digital Portfolio (formatiivinen arviointi digitaalisten portfolioiden avulla) tavoitteena oli kehittää digitaalisia portfolioita ja vahvistaa, että digitaaliset portfoliot ymmärretään näyttöjen kokoelma, johon kerätään näyttöä henkilön oppimismatkasta ajan mittaan ja jolla osoitetaan hänen osaamisensa (EUFolio, 2015, s. 9). Tarkoituksena oli myös tutkia digitaalisia portfolioita säilytyspaikkana, työtilana ja näyteikkunana. Hanke oli kohdennettu Irlannissa kaikille alakoulun jälkeisille kouluille, jotka tarjosivat siirtymävuoden ohjelman (90 % Irlannin 723 koulusta tarjoaa joko valinnaisen tai pakollisen neljännen vuoden).
Siirtymävuoden ohjelma (The Transition Year Programme) on neljännen luokan monialainen ohjelma ylemmän perusasteen (Junior Cycle) jälkeen. Se ylittää oppiainerajat ja tarjoaa monipuolisia kokemuksia, joten koulut arvioivat oppimista jo ennestään joustavasti ja monet käyttävät siihen paperipohjaisia portfolioita.
Alkuvaiheen jälkeen hanke ulotettiin maan kaikkiin kouluihin ja muuallekin kuin siirtymävuoteen. Sellaisten koulujen lukumäärä, jotka soveltavat hanketta ainoastaan siirtymävuoden ohjelmassa, on laskenut, mikä osoittaa, että hanke on onnistunut tukemaan kouluja niiden sopeutumisessa uudistukseen. Tähän asti aloitteeseen on osallistunut 150 koulua.
• Vaihe 1 (pilotti): syyskuu 2015 – kesäkuu 2017
24 koulua, vain siirtymävuoden ohjelma
• Vaihe 2: helmikuu 2018 – toukokuu 2019
32 koulua, ei rajoitettu pelkästään siirtymävuoteen
• Vaihe 3: helmikuu 2019 – toukokuu 2020
44 koulua, suurempi painopiste formatiivisessa arvioinnissa
• Vaihe 4: marraskuu 2019 – toukokuu 2021
47 koulua, painopiste edelleen formatiivisessa arvioinnissa
Kouluja kutsutaan hakemaan osallistumisoikeutta aloitteeseen verkkolomakkeella, jolla he voivat osoittaa kiinnostuksensa. Sitä mainostetaan yksi vuosi ennen aloitteen kunkin vaiheen alkamista kouluissa.
Kouluja pyydetään kuvaamaan niiden nykyinen digitaalinen infrastruktuuri. Jos koulun infrastruktuuri vaati huomattavaa kehittämistä, hakemus välitetään asianmukaista tukea tarjoavalle mekanismille, ja koululla on mahdollisuus liittyä aloitteeseen myöhemmässä vaiheessa. Osana digitaalista strategiaa opetusministeriö on myöntänyt koulusektorille 210 miljoonaa euroa monivuotista rahoitusta koulujen TVT-infrastruktuurin kehittämiseen.
Aloitteeseen hyväksyttyjä kouluja tuetaan kestävän ammatillisen kehittämisen mallilla, jossa aloitteen koordinaattoreita tuetaan pedagogista sisältöä koskevien tietojen, teknisen asiantuntemuksen sekä johtajuustaitojen kehittämisessä.
Ammatillisen kehittämisen ohjelma koostuu kolmesta osa-alueesta: (1) räätälöity koulukohtainen tuki, (2) perehdytysseminaarien ohjelma ja (3) digitaalisen portfolion työkalupakki.
Jokaiselle koululle nimetään PDST:n neuvoja (valmentaja) aloitteen ajaksi. Neuvoja valitsee yhteistyössä rehtorin kanssa kaksi opettajaa koordinoimaan hanketta koulussa. Ihannetapauksessa koordinaattorit hallitsisivat digitaalisten välineiden käytön opetus-, oppimis- ja arviointitarkoituksissa.
Tarkoituksena on upottaa digitaalinen portfolio opettajien lukujärjestyksen mukaiseen opetusaikaan. Lisäksi koordinaattori käyttää jonkin verran aikaa näiden opettajien kanssa työskentelyyn. Se tapahtuu yleensä niiden 33 lisätunnin aikana, jotka opettajilla on käytettävissään opetusajan lisäksi suunnittelua ja ammatillista kehittymistä varten. Ulkoiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuville järjestetään sijainen.
Perehdytys alkaa kahdeksan kuukautta ennen käyttöönottoa, mikä antaa riittävästi aikaa henkilökunnan kouluttamiseen, aikatauluttamiseen, infrastruktuurin päivittämiseen jne. Ensimmäinen perehdytystapahtuma on suunnattu rehtoreille ja koordinaattoreille ja keskittyy aloitteen esittelyyn ja suunnitteluprosessin käynnistämiseen. Ensimmäisen ja toisen perehdytystapahtuman välillä koordinaattorit tekevät digitaalisia portfolioita koskevan verkkokurssin.
Toisessa perehdytysseminaarissa jatketaan suunnitteluprosessia ja käsitellään johtajuuden tärkeyttä aloitteen menestykselle. Koordinaattorit laativat käyttöönottosuunnitelman, joka vastaa heidän oman koulunsa tarpeita.
Toisessa ja kolmannessa perehdytysseminaarissa keskitytään syventämään koordinaattorien tietoja formatiivisen arvioinnin käytännöistä ja tarkastellaan lähemmin digitaalista formatiivista arviointia. Opettajien täydennyskoulutusta tapahtuu toisen ja kolmannen seminaarin eri tilaisuuksissa, joissa osallistujat tekevät monipuolisia tehtäviä ja soveltavat formatiivisen arvioinnin käytäntöjä omassa verkkojärjestelmässään.
Koska kolmas perehdytysseminaari järjestetään käyttöönottovaiheen aikana, koordinaattoreilla on tilaisuus keskustella käyttöönoton siihenastisista onnistumisista ja haasteista. Viimeinen perehdytystapahtuma järjestetään lukuvuoden loppupuolella, ja se tarjoaa kouluille mahdollisuuden esitellä oppimistaan ja reflektoida aloitteen toteutumista koulussaan. Koulut keskustelevat kohtaamistaan haasteista ja löytämistään ratkaisuista ja harkitsevat, miten ne voivat jatkaa ja kehittää hanketta nykyisen lukuvuoden jälkeen.
Arviointi tarkoittaa yksilöiden, ryhmien tai järjestelmien oppimisnäyttöjen tuottamista, keräämistä, tallentamista, tulkitsemista, käyttämistä ja raportointia. Oppimisen arviointi antaa tietoa oppimisen edistymisestä sekä osaamisen, käyttäytymisen ja asenteiden kehittämiseen liittyvistä saavutuksista (The National Council for Curriculum and Assessment, 2015).
PDST:n kehittämä työkalupakki tarjoaa resursseja formatiiviseen arviointiin ja teknistä tukea digitaalisen portfolion käyttöön. Työkalupakin tarkoituksena on avustaa koordinaattoreita oman osaamisensa kehittämisessä mutta myös kollegoidensa tukemisessa koulussaan.
Oppilaiden kommentit
- ”Opituista digitaalisista taidoista on minulle eniten hyötyä tulevaisuudessa, koska digitaalinen teknologia on tullut jäädäkseen ja nämä taidot ovat erittäin tärkeitä kaikenlaisessa työssä.”
- ”Tykkään omasta koulun musikaalia koskevasta sivustani, koska sain puhua siitä, miten paljon tykkäsin osallistua kaikkeen ja jakaa omat kokemukseni. Menen sivulle aina uudestaan ja luen sen taas läpi, ja se muistuttaa, kuinka paljon se muutti minua ihmisenä ja antoi minulle itsevarmuutta.”
- ”Olen ylpeä siitä, miten osasin suunnitella sen itse ja että se ei ollut samanlainen kuin kenenkään muun.”
- ”Portfoliostani tuli parempi, kun sain palautetta opettajalta ja luokkakavereilta ja mietin asiaa.”
Opettajien kommentit
- ”Formatiivisten arviointimenetelmien käyttö on ollut todella positiivista, koska pyydämme oppilaita oman työnsä esittelyn lisäksi muokkaamaan työtään opettajilta ja luokkakavereilta saamansa palautteen perusteella. He voivat reflektoida, mikä on muuttunut alkuperäisen ja lopullisen version välillä, joten oppimiskokemus on kokonaisvaltaisempi.”
- ”Digitaaliset portfoliot ovat tärkeitä ympäristön kannalta, koska ne vähentävät turhaa tulostamista. Muita etuja ovat paljon parempi oppilaiden oppimisen seuranta ja mahdollisuus keskustella oppilaiden työstä vanhempien kanssa vanhempainilloissa.”
- ”Digitaalisen portfolion käyttö oman työn säilyttämiseen kannusti oppilaita selvästikin itsenäiseen oppimiseen ja omien tietojen hallintaan.”
Rehtorien kommentit
- ”Koulumme tarpeisiin räätälöity tuki oli hyvin tärkeää – juuri sitä tarvitaan, kun uusi hanke otetaan käyttöön, koska kaikki koulut ovat erilaisia.”
- ”Digitaalista portfoliota käytettiin lähinnä säilytyspaikkana, ja formatiivisten arviointistrategioiden käytössä otettiin ensiaskelia. Meidän on kannustettava opettajia ja oppilaita käyttämään formatiivista arviointia enemmän.”
- ”Digitaalinen portfolio on parantanut merkittävästi digitaalista lukutaitoa.”
Tutkimus – Digitaalisten portfolioiden potentiaalin realisointi
Rahimi, van den Berg ja Veen (2015, englanniksi) ehdottavat nelivaiheista prosessimallia ohjeellisten oppilaskeskeisten menetelmien suunnitteluun. Ne saavat oppilaat kiinnostumaan monitahoisista ongelmista esim. projektioppimisen ja tutkivan oppimisen avulla:
- Ennakointi (vaihtoehtojen antaminen) – opettajat antavat yleistehtävän, ehdottavat oppimisresursseja, ryhmätyörakennetta ja Web 2.0 -työkaluja (esim. digitaalinen käsitekartta, sähköinen/digitaalinen portfolio, aivoriihi, bloggaaminen, yhdessä laatiminen ja tarinankerronta).
- Suoritus (oppimisen tukeminen) – oppilaat toteuttavat oppimissuunnitelmansa.
- Reflektointi (arviointi) – tätä vaihetta pidetään välttämättömänä oppimaan oppimisen ja itsesäätelyn kannalta. Oppilaat arvioivat oman oppimisstrategiansa ja tuloksensa ja miettivät, mitä he voivat tehdä paremmin jatkossa. Opettajien on annettava kimmokkeita reflektointiin ja otettava oppilaat mukaan omaa oppimistaan koskevaan dialogiin. Oppimisanalytiikka voi täydentää tätä.
- Palautteen antaminen (soveltaminen) – oppilaita rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti oppimisympäristön rakentamiseen ja muokkaamiseen.
Opettajien tehtävänä on tukea oppimista, niin että oppilaat voivat kehittää osaamistaan ja ottaa oman oppimisen hallintaansa. Lisäksi opettajien on tarjottava oppilaille mahdollisuuksia omien oppimisympäristöjensä kehittämiseen.
Opitut asiat
Aloitteen aikana on tullut esiin useita haasteita.
Kestävyys ja jatkuvuus
Koska kouluille tarjotaan tukea noin 18 kuukautta, on ilmennyt jatkuvuuteen liittyviä ongelmia, kun koordinaattorit ovat muuttaneet toiseen kouluun, siirtyneet koulussa eri rooliin tai olleet lomalla. Siksi kouluja on kehotettu valitsemaan kaksi koordinaattoria yhden sijaan vaiheesta 4 lähtien.
Koordinaattorin profiili
Aloitteen ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana havaittiin, että koordinaattorin profiili ja valinta olivat erittäin tärkeitä aloitteen menestyksellisen käyttöönoton kannalta. Siksi suunnitteluvaiheeseen lisättiin ylimääräinen kohta, jossa PDST:n neuvojat auttavat rehtoria valitsemaan kaksi opettajaa, jotka sopisivat parhaiten koordinaattorin tehtävään. Prosessia helpottaa myös se, että valitaan kaksi koordinaattoria yhden sijaan. Se varmistaa, että koordinaattoritiimillä on sopiva yhdistetty kokemuspohja.
Johtajuus
Keskeinen tekijä jokaisen kouluissa toteutettavan aloitteen menestykselle on johtajuus. Sen takia rehtoreita kannustetaan osallistumaan ensimmäiseen perehdytysseminaariin ja jaetun oppimisen päivään. Johtajuus on aloitteessa kuitenkin hajautettua. Koordinaattoreille tarjotaan tukea johtajuudessa pitämällä kahden ensimmäisen perehdytysseminaarin aikana johtajuutta ja hallintoa käsitteleviä tilaisuuksia. Lisäksi koordinaattoreille on varattu kouluissa aikaa aloitteen suunnittelua varten. Koordinaattorin rooli on vapaaehtoinen, ja järjestelyt ovat joustavat. Siksi rehtorit tukevat koordinaattorien osallistumista hankkeeseen ja antavat siihen aikaa koulun mahdollisuuksien rajoissa.
PDST:n neuvojat tukevat koordinaattoreita fasilitoivan/valmentavan mallin mukaisesti, jotta koordinaattorit löytävät kyseiselle koululle parhaiten sopivan lähestymistavan ja voivat ratkaista mahdolliset ongelmat.
Hyväksyntä opettajilta koko koulussa
Vaikka hanketta koordinoi koulussa kaksi opettajaa, useimmissa tapauksissa siihen osallistuu paljon enemmän opettajia. Jos hanke otetaan käyttöön esimerkiksi siirtymävuoden (Transition Year) luokassa, kaikki siirtymävuoden aineeopettajat osallistuvat digitaalisten portfolioiden käyttöön. Se asettaa useita haasteita, kuten opettajien täydennyskoulutuksen, jotta he voivat osallistua aloitteeseen menestyksellisesti. Opettajien täydennyskoulutus on osa koulun käyttöönottosuunnitelmaa – kun suunnitelma laaditaan viisi kuukautta ennen uuden lukuvuoden alkua, kouluilla on riittävästi aikaa järjestää täydennyskoulutustyöpajoja henkilökunnalle ja tehdä tarvittavat muutokset lukujärjestykseen.
Koordinaattorien tukena täydennyskoulutuksessa toimivat PDST:n neuvojat ja digitaalisen portfolion työkalupakki.
Kuva 1 Työkalupakin video selittää digitaalisten portfolioiden pedagogisen periaatteen ja niiden käytön aloittamisen.
Opettajat saadaan aloitteen kannalle tarjoamalla heille näyttöä aloitteen arvosta (esim. jakamalla julkaistuja tutkimuksia ja koulujen kokemuksia, reflektoimalla aloitteesta saatuja hyviä tuloksia koulussa tietyn väliajoin), mutta myös ulkoisilla tekijöillä, kuten opetussuunnitelman painotuksen siirtämisellä projekteihin perustuvien arviointien suuntaan. Hanketta kohtaan on aina paljon kiinnostusta, koska koulut ymmärtävät opetussuunnitelman uudistuksen ja toimintapolitiikan suuntaviivojen perusteella, että kehitys on menossa tähän suuntaan.
Digitaalinen formatiivinen arviointi
Vaikka aloitteen nimi on Formatiivinen arviointi digitaalisten portfolioiden avulla, vaiheessa 1 ja 2 havaittiin, että koulut keskittyivät yleensä enemmän aloitteen portfolion digitalisuuteen ja vähemmän formatiiviseen arviointiin. Se ilmeni vuoden lopussa jaetun oppimisen päivillä, joissa koulut korostivat yleensä digitaalisten portfolioiden perustamisessa ilmenneitä haasteita ja niiden käyttöä säilytyspaikkana ja näyteikkunana. Portfolion käyttöä työtilana ja formatiivista arviointia ei useinkaan mainittu.
Ongelman ratkaisemiseksi ryhdyttiin useisiin toimiin. Ennen kuin koulut hyväksytään aloitteen seuraavaan vaiheeseen, PDST:n neuvoja kartoitti yhdessä rehtorin kanssa koulun valmiuden osallistumiselle. Jos koulussa ei ollut tarvittavaa infrastruktuuria aloitteen tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn, koulu ohjattiin vaihtoehtoiselle, asianmukaista tukea tarjoavalle polulle ja sitä rohkaistiin hakemaan myöhemmin uudelleen. Perehdytysseminaarien rakennetta muutettiin, ja niissä korostetaan nyt aloitteen formatiivista arviointia koskevaa luonnetta. Erillisiä teknisen tuen osuuksia seminaareissa on vähennetty, jotta oppimisen digitaalista portfoliota koskevat elementit voidaan integroida vahvemmin formatiivista arviointia koskeviin osuuksiin.
Tekninen tuki
Aloitteen kaikissa vaiheissa havaittiin, että koulut tarvitsivat paljon teknistä tukea digitaalisten oppimisjärjestelmien asentamisessa ja käytössä, vaikka se ei ollut aloitteen tarkoitus. Asiaan puututtiin useilla eri tavoilla.
Aluksi määritettiin koulut, joiden digitaalinen infrastruktuuri vaatii huomattavaa kehitystä, ja ne ohjattiin erilliselle, asianmukaista tukea tarjoavalle polulle. Koulut ohjattiin hankkimaan tarvitsemaansa teknistä tukea muilla tavoilla (esim. pyytämällä tukea PDST:n digitaalisen teknologian tiimiltä, omalta hallinto-organisaatiolta, oppimisjärjestelmän tarjoajalta). Prosessin avuksi PDST-tiimi kehitti digitaalisen portfolion työkalupakin, joka yhdistää erilaiset formatiivisen arvioinnin käytännöt niihin liittyviin digitaalisiin taitoihin (katso kuva 1). Työkalupakki on saatavilla tässä.
Etenemisvauhdin säilyttäminen
Kuten kaikissa koulujen aloitteissa, tämänkin aloitteen ensimmäisessä käyttöönotossa on energiaa, mutta sitä voi seurata etenemisvauhdin hiipuminen.
Ongelman ratkaisemiseksi kolmas perehdytyspäivä päätettiin järjestää strategisesti useampia viikkoja käyttöönottovaiheen käynnistyksen jälkeen. Myös päivän rakenne on kehittynyt ajan myötä, niin että koordinaattoreilla on nyt mahdollisuus keskustella aloitteen siihenastisista menestyksistä ja haasteista ja ratkaista yhteiset ongelmat ryhmässä.
PDST:n keskitetyt yhteydenpidot tapahtuvat säännöllisesti edistymisen tarkistamista varten, ja niiden jälkeen PDST:n neuvoja ja koulu ovat yhteyksissä toisiinsa. On sovittu, että PDST:n neuvojat pyrkivät pitämään ainakin yhden tuki-istunnon oman koulunsa kanssa lukuvuoden jokaisen loman (esim. syysloman ja talviloman) aikana.
Jaetun oppimisen päivä auttaa myös varmistamaan etenemisvauhdin säilymisen. Kun koordinaattorit esittelevät koulunsa tarinan jaetun oppimisen päivillä, se motivoi jatkamaan aloitteen kehittämistä lukuvuoden toisella ja kolmannella lukukaudella. Kokemuksemme mukaan koulun tarinan esitteleminen vaikuttaa positiivisesti koordinaattorien sitoutumiseen ja intoon jatkaa aloitteen kehittämistä omassa koulussaan. Jaetun oppimisen päivään kuuluva suunnitteluosuus tarjoaa koordinaattoreille myös tilaisuuden reflektoida omaa edistymistään ja aloittaa suunnittelemaan aloitteen jatkoa seuraavaa lukuvuotta varten.