Verkko-oppimispäivä koulussa – osallistaminen englannin opetuksessa
Tiivistelmä
Useimmissa Viron kouluissa on osa- tai kokoaikainen opetusteknologiaan vihkiytynyt työntekijä eli ns. opetusteknologi. Tämä tapaustutkimus havainnollistaa opetusteknologin tehtäviä, joka pitää koulussaan myös englannin tunteja. Kuten useimmat pätevät opetusteknologit, hän kuuluu myös koulun hallintoon ja auttaa koulua päättämään teknologian hyödyntämisestä eri prosesseissa. Opetusteknologi auttaa koulua ja opettajia yhdistämään teknologian ja pedagogian eri puolet. He keräävät, järjestävät ja jakavat tietoa TVT:stä koulussa, järjestävät erilaisia tietotekniikkaa käsitteleviä kursseja ja auttavat ja neuvovat opettajia digitaalisten oppimistavoitteiden laatimisessa sekä oppimisohjelmistojen löytämisessä ja käyttöönotossa. Puhjan koulussa opetusteknologi vetää myös koulun verkko-oppimispäiviä.
Image: Master Video / Shutterstock.com
Voit ladata tämän artikkelin PDF-muodossa täältä.
Konteksti
Virossa 2000-luvun taidot ovat erittäin arvostettuja ja kirjattu kansalliseen opetussuunnitelmaan. Opetusjärjestelmä korostaa kaikkien oppilaiden osallistamista, itseohjautuvaa oppimista sekä kaikkien kansalaisten oppimismotivaatiota ja -kykyä iästä ja digitaalisesta osaamisesta riippumatta.
Puhjan koulu Tartumaalla on suhteellisen pieni maaseutukoulu, ja sitä käyvät kaikki kunnan noin 13 000 asukkaan lapset. Siksi koulun on luotava ympäristö, joka tukee oppilaiden tieto- ja osaamispotentiaalin saavuttamista, vaikka heidän odotuksensa, kiinnostuksen kohteensa ja kykynsä ovat erilaisia. Koska koulu on Tarton yliopiston opetuksen innovaatiokeskuksen (Tartu University Centre of Educational Innovation) partnerikoulu, se on ottanut päätehtäväkseen luoda ympäristö, jossa oppilaista voi kehittyä avarakatseisia ja innovatiivisia elinikäisiä oppijoita. Koulu ja yliopisto kehittävät yhteistyössä opetusmenetelmiä ja tekevät yhteistyötä myös muissa tutkimus- ja kehityshankkeissa.
Koulu järjestää verkko-oppimispäiviä, jolloin oppilaat tekevät tehtäviä kotona. Tehtävien toimittamiseen oppilaille ja oppimisen seurantaan käytetään erilaisia verkko-oppimisympäristöjä. Oppilaat harjoittelevat oppimaan oppimisen taitojaan koko päivän.
Verkko-oppimispäivä tarkoittaa, että oppilaat saavat listan tehtävistä, jotka heidän on tehtävä päivän aikana itsekseen. Lähes kaikki oppilaat jäävät silloin kotiin. Verkko-oppimispäivän tehtävät on annettu yhdellä verkkosivulla, mikä sallii omaan tahtiin tapahtuvan ja asynkronisen eli eri tahtiin tapahtuvan oppimisen. Oppilaat tekevät tehtäviä eri ympäristöissä ja palauttavat tehtävänsä opettajien ohjeiden mukaisesti. Opettajat voivat vapaasti valita ympäristön, jota he pitävät sopivana.
Ennen pandemiaa verkko-oppimispäiviä pidettiin kerran tai kahdesti vuodessa. Koulu olisi ehkä pitänyt niitä enemmänkin, mutta siitä on vaivaa vanhemmille ja se vaatii suunnittelua. Pandemian aikana verkko-oppimispäiviä ei ole pidetty, koska koulu on joutunut siirtymään etäopetukseen useita kertoja.
Verkko-oppimispäivä on tarkoitettu kaikille oppilaille iästä riippumatta ja pidetään useimmiten kouluvuoden lopussa. Vaikka peruskoulun oppilaat (etenkin ekaluokkalaiset) eivät ole kognitiivisesti kehittyneet kantamaan yhtä paljon vastuuta kuin vanhemmat oppilaat, kansallisessa esikoulun opetussuunnitelmassa korostetaan aloitteellisuutta ja alustavia itsenäisiä työskentelytapoja eli lasten valmistautumista koulua varten. Siksi verkko-oppimispäivä merkitsee eri asioita eritasoisille oppilaille, mutta kehittää heidän itseohjautuvan oppimisen taitojaan.
Myös muut koulut pitävät verkko-oppimispäiviä. Kaikki koulut voivat vapaasti päättää, järjestävätkö ne tällaisia tapahtumia. Koulut voivat järjestää verkko-oppimispäivän, jos ne voivat perustella sen tarpeellisuuden oppilaille ja vanhemmille. Virossa ei ole kansallisia rajoituksia, jotka estävät kouluja tai pakottavat koulut pitämään verkko-oppimispäivän.
Koulun johdolle on tärkeää luoda ympäristö, jossa opettajat tietävät, että heidän oppimisstrategioita koskeviin päätöksiinsä luotetaan ja innovatiiviset opetusmenetelmät hyväksytään. Koululla on myös tarvittava infrastruktuuri (esim. tietokoneet, tabletit, kosketusnäytöt, robotit).
Koulu käyttää Stuudium-koulunhallintajärjestelmää, joka on käytössä laajalti Viron kouluissa. Sitä käytetään esimerkiksi arvosanojen syöttämiseen, ohjeiden ja kotiläksyjen antamiseen ja kommunikaatioon vanhempien kanssa (katso myös e-Kool, joka tarjosi ilmaisen tilauksen koronajakson aikana). Tämäntyyppinen palvelu kattaa yli 99,8 % kaikista Viron oppilaista.
Opettajilla on oltava keskitason digitaalinen osaaminen voidakseen hallita verkko-oppimispäivän tehtäviä. Valmistelu voi viedä aikaa, koska kaikki materiaalit tehdään alusta lähtien, mutta ne on mahdollista mukauttaa eri oppilaille tulevaisuudessa.
Kaikkien oppilaiden, mahdollisista oppimisvaikeuksista (esim. lukemisen vaikeuksista) tai motivaation puutteesta huolimatta, pitäisi osallistua aktiivisesti ja saavuttaa henkilökohtaiset oppimistavoitteensa itsenäisesti ja/tai opettajan tuen avulla. On kuitenkin tärkeää, että tuki keskittyy sellaisen ympäristön luomiseen, jossa oppilas voi käyttää tietojaan ja taitojaan mahdollisimman paljon. Oppilaille ei pitäisi tulla tunnetta, että he eivät voi onnistua tehtävässä ilman apua.
Esimerkkitehtävä esittelee verkko-oppimispäivää varten laaditun aktiviteetin. Opettaja jakoi tehtävät Google-sivuston kautta. Tehtävät voi kuitenkin palauttaa minkä tahansa oppimisen hallintajärjestelmän tai verkkoviestintäpalvelun kautta.
Ensin oppilaita pyydettiin kirjoittamaan sanapilveen, mitä he odottivat aktiviteetilta. Sitten he tekivät itsearviointivisan ennakkotietojen aktivoimiseksi. Sen jälkeen he harjoittelivat sanastoa tekemällä tietovisoja ja katsomalla videoita. Lopuksi he tekivät pareissa äänitallenteen englanninkielisestä dialogista. Tehtävänä oli esimerkiksi se, että toinen puhuja pyysi ohjeita tiettyyn kohteeseen ja toinen puhuja antoi ohjeet, kuinka kohteeseen pääsee. Oppilaita pyydettiin lisäämään äänitiedostoon äänitehosteita ja miksaamaan ne. Sitten luokkakaverit arvioivat kaikki äänitiedostot.
Jotta oppimisprosessi pysyy oikealla raiteella, opettajan on ensin määritettävä selkeästi aktiviteetin eri vaiheet (miksi, mitä, miten). Vasta sitten opettaja antaa oppilaille riittävää (mutta ei liian rajoittavaa) tukea.
Erityistarpeiset oppilaat saattavat tarvita apua tehtävän ymmärtämisessä. Siinä tapauksessa tehtävän lukeminen ääneen ja/tai sen tavoitteesta keskusteleminen voi olla hyödyllistä. Oppilaiden voi myös antaa itse kuvata, miten he ymmärtävät tehtävän ennen sen aloittamista, mikä antaa hyödyllistä tietoa vaikeustasosta sekä asioista, jotka vaativat selvitystä.
On tärkeää varata riittävästi aikaa palautteen antamiselle. Palautteen pitäisi keskittyä tietyn tuloksen (uusien sanojen oppiminen) lisäksi myös oppilaiden valitsemiin oppimisstrategioihin (esimerkiksi ajanhallinta, tehtävien jakaminen ryhmän sisällä).
Koska tehtävät vaativat itseohjautumista prosessin aikana ja tavoitteiden asettamista lopputavoitteen saavuttamiseksi, oppilailla on oltavat joitakin itseohjautuvan oppimisen taitoja ja korkea motivaatio. On kuitenkin pidettävä mielessä, että virheet ovat tervetulleita oppimisprosessissa. Virheiden analysointi on hyödyllinen taito opittavaksi itseohjautuvaa oppimista ajatellen. Kyky parantaa itsensä motivoimisen taitoa on myös tärkeä aktiviteetista opittava asia.
Tutkimus – Virheiden normalisointi
Tutkimus korostaa osallistamisen ja virheiden normalisoinnin tärkeyttä luokassa. Steuer, Rosentritt-Brunn and Dresel (2013), tekivät tutkimuksen, johon osallistui 1 116 oppilasta 56 matematiikan luokasta Saksan ylemmän perusasteen ja toisen asteen kouluissa. He huomasivat, että ”virheystävällisten” luokkien oppilaat (”virhevastaisten” luokkien oppilaisiin verrattuna) yrittivät enemmän ja käyttivät enemmän oppimisen itsesäätelyn taitojaan. Oppilaat siis todennäköisemmin säätelivät omaa oppimistaan paremmin, jos he raportoivat, että virheiden tekeminen luokassa ei ollut ongelma, opettaja ei reagoi virheisiin negatiivisesti ja keskustelee virheistä luokassa auttaakseen oppilaita oppimaan paremmin.
Samaan tapaan Soncini, Metteucci and Butera (2020) suorittivat kokeen, joka koski opettajien virheidenkäsittelystrategioita (auttava vs. neutraali). Kyseessä oli kuvitteellinen oppitunti 108 viidesluokkalaiselle alakoululaiselle. Tutkijat havaitsivat, että ”auttavassa” luokassa opettajat pystyivät luomaan virheystävällisen ympäristön. He myös huomasivat, että neutraalin luokan oppilaat olivat ahdistuneempia.
Johtopäätös
Verkko-oppimispäivän tehtävät voivat muuttaa opettajan ja oppilaan välistä suhdetta: opettaja siirtää suuren osan vastuusta oppimisen tuloksesta oppilaalle. Opettaja ei ole yksin vastuussa, vaan kyseessä on ennemminkin yhteistyö, johon sekä opettaja että oppilas osallistuvat. Se edellyttää opettajalta luottamusta ja halukkuutta ”päästää irti” eli luopua oppimisprosessin hallinnasta mikrotasolla.
Oppilaat ovat motivoituneita, koska aktiviteetti antaa heille tilaisuuden arvioida omaa oppimistaan ja työskennellä jatkuvasti omien taitojensa ja tietojensa parantamisen hyväksi.
Koska oppimisprosessi ei liity tiettyyn aikaan tai paikkaan, oppilaat voivat kehittää ajanhallintataitojaan. Lisäksi oppilaat työskentelevät ryhmissä, mikä parantaa yhteistyötaitoja.
Opettajat tarvitsevat tukea digitaalisten taitojensa käyttämiseen ja parantamiseen sekä rohkaisua, joka auttaa heitä laatimaan ja ottamaan käyttöön tämänkaltaisia tehtäviä. Tukea voi tarjota koulun TVT-vastaava tai TVT-opettaja. Yli 50 prosenttia Viron kouluista on palkannut osa- tai kokoaikaisen opetusteknologin, joka auttaa yhdistämään teknologian ja pedagogian.
Opettajat tarvitsevat tukea uusien odotusten täyttämiseen ja enemmän tilaisuuksia ideoiden, ajatusten, materiaalien ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen, mahdollisesti digitaalisten alustojen välityksellä. On tärkeää luoda opettajille avoin ympäristö materiaalien ja ideoiden jakamiseen. Avoimuuden ja jakamisen pitäisi olla yleinen asenne opettajien keskuudessa.
Mahdollisuus erilaiseen koulupäivään (esimerkiksi verkko-oppimispäivään, kuten tässä aktiviteetissa) pitäisi kirjata koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan, jotta kaikki asianomaiset (vanhemmat, oppilaat, kunta) ovat siitä tietoisia ja tietävät, mitä on odotettavissa.
On tärkeää osallistaa myös vanhemmat ja antaa heidän tutustua epätavallisempiin oppimiskäytäntöihin, jotka poikkeavat perinteisistä tunneista, joilla opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat. Tässä tapauksessa oppimista tukevien tehtävien selitykset ja odotetut tulokset lukukauden lopussa jaetaan vanhempien kanssa digitaalisen arviointijärjestelmän Stuudium kautta, jossa he voivat myös katsoa oppilaille annettua palautetta.
Lopuksi opettajien on oltava valmiita näkemään oppimisprosessi opettajan ja oppilaan välisenä yhteistyönä, jossa oppilas on vastuussa tuloksesta opettajan sijaan. Käytettävät digitaaliset resurssit ovat tällaisen asenteen kehittämiseen käytettäviä työkaluja, eivät itsetarkoitus.
Koulut voivat toteuttaa verkko-oppimispäivän pilottina varaamalla pari päivää lukukaudessa ajaksi, jolloin oppilaat jäävät kotiin. Päivät voidaan lukea normaaleiksi koulunkäyntipäiviksi. Jos koulut käyttävät siihen vain muutaman päivän, ainakin aluksi, opettajat voivat helposti jatkaa opetussuunnitelmassa etenemistä. Oppilaat saisivat tilaisuuden harjoitella autonomista oppimista ja opettajat kokeilla uusia käytäntöjä.